keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Syksy tullut, samoin flunssa

Jotenkin yllättäen ja pyytämättä tuli tämäkin flunssa, ellei peräti puun takaa. Siksipä oli pakko tehdä lämmintä keittoa, jospa se auttaisi. Mustia torvisieniä tuli sitten otettua esiin, kuin myös tilkkanen kermaa, tuorejuustoa, pekonia ynnä muita pikku komponentteja. Ja tietenkin hyvää tuli, eipä kattilallisesta paljoa ole jäljellä, kenties vielä pari lautasellista aivan fantastista keittoa. Nam!


Pieni jälkikirjoitus; ei se flunssaan auttanut mutta hyvää oli :) 

tiistai 27. syyskuuta 2011

Aika katsastaa mielipiteet tulevien vaalien osalta

Media alkaa jälleen kerran keihäänkärkenään Hesari mediapelin suunnattuna Paavo Väyrystä vastaan. Tai alkoi jo viime viikolla. Mutta voiko muuta odottaakaan. Hesari on jo vuosia ollut kerta toisensa jälkeen Keskustavastaisen propagandan masinoija. Oikein ihmetyttää että ovat Loka-Laitisen aikoinaan heittäneet pihalle. Vai onko niin että Laitinen salanimellä bloggailee ja kirjoittelee soopaansa vieläkin Hesariin? 
Itse olen vakuuttunut että jokainen joka itse ajattelee edes hetken, näkee tilanteen selkeästi. Elämme kaikenlaisten kriisien aikaa, on Kreikan kriisiä, EU:n perustukset järkkyy, Venäjän karhu alkaa heräämään, ei kertakaikkiaan voida vain katsoa lyhytnäköisesti omaa pientä piiriä. Eikä eritoten sen takia, mitä on kuultu työpaikkojen ynnä muiden kahvipöytäkeskusteluissa, että Niinistö olisi paras presidentiksi ulkoisen habituksensa takia. Mikä ihmeen kriteeri se on lainkaan politiikassa? Vai meneekö Suomen kansa *toistamiseen* samaan ansaan kuin reilu neljä vuotta sitten jolloin Kokoomus nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi? Silloin jokainen toimihenkilö-yksinhuoltajanainen äänesti Kokoomusta heidän loputtomien lupausten perään. Kuinka kävi? Ovatko he nyt miljonäärejä? Eivät. Kokoomus on miljonäärien ja suurpääoman puolue, ei tavallisen äänestäjän. Ei vaikka kuinka propaganda sanoo niin lukuisten lehtien voimin. Se sitten lieneekin maakuntalehtien raharössien viimeinen voimainkoitos, ajaa Niinistöä Presidentiksi. Kataisen hallitushan demarien kera tulee ajamaan nämä maakuntalehdet varmasti kaikki nurin lähitulevaisuudessa. Viis veisataan journalismista, ei ole pariin kymmeneen vuoteen veisattu. Likasankojournalismi jyllää, Kekkosen jälkeen naapurikateus ja kaikki siihen liittyvä on nivoutunut visusti suomalaiseen journalismiin kun "kerran on voinut" nyt alkaa huttua suoltamaan. Ja nämä samat journalistit heittävät halpahintaisia heittoja ilmoille niin että kansan mieliin jää muistikuva - kuka muistaa oikaisuja tai Julkisen Sanan Neuvoston tuomioita - ei kukaan. Tässähän se mediapelin ydin onkin, halpahintaista likasankojournalismia kaikki tyynni. Mot.

Siksipä me täällä sanomme että nyt on aika antaa sitten hetki ajatukselle ja vaaleissa ääni Paavo Väyryselle. Pätevin, kyvykkäin ja ainoa oikea mies Suomen Tasavallan Presidentiksi. 

Kyllä.



maanantai 26. syyskuuta 2011

Saalis jäi laihaksi tällä kertaa.

Tuli viikonloppuna piipahdettua Haunisen altaan maastossa kyyläämässä sieniä. Niitä sitten olikin ihan tolkuttomasti, erilaisia sieniä, kovin laihanlaisesti oli sellaisia joita itse hyviksi tunnisti. Jos jonkin näköistä myrkkysientä yms kärpässientä oli pilvin pimein. Ja niitä pahalta haisevia kangastatteja, niitä en huoli. Litran verran suppilovahveroita, pari madonsyömää mustavahakasta sekä yksi todella komea herkkutatti.
Reilu pari litraa sain noukittua sitten mustia torvisieniä viime torstaina, tosin ne löytyi Turun Kauppatorilta :)



Tuli siinä sitten jälleen kerran tehtyä myös Food Clubin ohjeilla paahdettua valkosipulikeittoa alkupalaksi sekä sitten pääruoaksi naudan ulkofilettä korvasienimuhennoksella. Oivallista. 
Alueen K-Marketit sitten mainostivat siikaa 12,95€/kg. Eipä näkynyt kun kävin kyyläämässä, pitänee syödä silakkaa. 

Paahdettu valkosipulikeitto. Jätin munakoisot pois, oli ihan kamalan näköinen kun veistä sille näytin. Korvasin sen toisella lasillisella viiniä.


Naudan ulkofilettä korvasienimuhennoksella



sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Melkoinen sieniweekend

Kun kerran kumpaisenakin viikonlopun päivänä pääsin yllättäen ja pyytämättä sieni ja marjametsään, oli sitä pakko sitten mennä. Lauantaina seurueemme sai varovaisen arvion mukaan 30 litraa suppilovahveroa ja sunnuntaina vielä kymmenisen litraa. Kantarellia löytyi jokunen litra yhteensä ja mustavahakastakin sitten litran verran. Löytyi myös ihan pieniä kantarelleja, niistä saa hienot koristeet esim kantarellikeiton pinnalle. Kyllä metsät ovat nyt aivan täynnä sieniä, harmin paikka ettei puolukkaa sitten saatu tänään vaikka eritoten niitä piti mennä luuraamaan. Eikä mulle suorastaan luvattu mustatorvisienikään ilmestynyt esiin, siltä osin olen pettynyt. Tietyn ongelman nyt tuo noiden sienien kuivaus. Minulla kun ei sienikuivuria ole, olen joutunut ihan talouspaperin päällä keittiön pöydällä niitä sitten kuivaamaan. Kuivuvat vajaassa viikossa kun pitää ikkunan auki. 

Suppilovahverot ne siellä luuraa




Lauantain saldo


Sunnuntaiset lisäksi


Nämä mustavahakkaat pitäisi varmaan oitis loihtia piirakaksi...


perjantai 16. syyskuuta 2011

Kilpailijatoimintaako?

Sain tänään hälyttävän viestin, enkä tarkoita nyt Paavo Väyrysen kenttäpostia, joka sinällään oli pelkkää asiaa täynnä vaan eräältä klubin jäseneltä tullut linkki YLEn uutisoinnille, pitävät mukamas huomenissa Imatralla Makkarafestarit. Yleisömagneetteina Mato Valtonen ja Kuosmasen Sakari noin pari mainitakseni. Niin, huojennuin tästä, sillä kyseessä lieneekin vain yleisötapahtuma, toki festivaalin nimen törkeä plagiointi kirpaisee todella kovalla kädellä ja tulen, ainakin henkilökohtaisesti, ellei muuten esittämään paheksuntani ja ainakin vihaisen katseen luon Imatran suuntaan. Tarkoituksenani oli tänään alkaa tweakkaamaan viime viikonlopun täydellistä drinkkiä toiseen suuntaan, kenties olisin puolukan korvannut mustikalla, mutta kaikki tuo tuollainen tuntuu tämän uutisoinnin varjossa todella turhalta. 

maanantai 12. syyskuuta 2011

Syksy sitten tuli

Perin ikävä ilma jälleen kerran. Jos joku haluaa mulle luovuttaa vaikka parin viikon matkan hotelleineen ja ylöspitoineen vaikkapa Cancuniin niin en pane vastaan. Jotain pientä mieltä nostattavaa oli pakko tekemän ja kuinka ollakaan, siitäpä sitten laadin kehiin pecorinokohokasta. Piti yksi tehdä, tuli kaksi. Pakko molemmat syödä :)



Metsän antia

Tulipa jälleen viikonloppuna käytyä metsässä rämpimässä sienten ja marjojen perässä. Kelistä kehkeentyi mitä suopein, olihan itse sen sellaiseksi tilannut. Kaiken kaikkiaan tuli kerättyä puolitoista ämpärillistä suppilovahveroita, sitä kun jo oli runsain mitoin. Viime vuonna löytyi eräs paikka jossa oli ämpärillitolkulla suppiloa, siellä sitä oli nytkin. Ja varmasti lisää on tulossa. Harmi etten ole saanut bongattua mustaa torvisientä. Mutta uusi tuttavuus tuli havaittua, nimittäin mustavahakas. Kun en täysin varma ollut tunnistuksen oikeellisuudesta, jätin ne vielä noukkimatta mutta tänään perin kattavaa valokuvamateriaalia asiantuntijalle näytettyäni, voin seuraavalla kerralla ne turvallisin mielin noukkia talteen. Kantarelleja myös löyty puolisentoista litraa, samoin puolukkaa raapin talteen litran verran. 

Oliko tässä enne tulevasta, ei keltainen kumiankka vaan valkoinen ankka horisontissa. Lentääköhän lautaselleni pian ankkaa tai sorsaa? Vaiko hirveä?


Suppilovahveroita



Mustavahakas se siinä


Täydellinen Puolukkadrinkki® 


torstai 8. syyskuuta 2011

Kauden tuotteista tehtyä

Tässä on nyt tullut tuoreista vihanneksista ja juurekkaista tehtyä yhtä sun toista. Niin fenkoli anjovis pastaa kuin uunissa paahdettua mukulaselleriä. Nuo kaksi, fenkoli ja mukulaselleri, ovat, ainakin tähän asti, olleet turhankin harvoja vieraita omassa keittiössäni. Pitää ryhdistäytyä, aivan fantastisia molemmat. Viime weekendinä fenkolilla taioin hyvän pastan, toki anjovista ja kaprista oli tykönä. Mutta laiskotti, en tehnyt pastaa itse. Taisi Barillaa olla kuitenkin. Fantastinen setti oli kuitenkin. 


Tänään sitten intouduin Glorian Ruoka & Viini lehden reseptiikalla laatimaan menu pelkästään kauden tuotteista, sellerin mukulaa selleripyreellä kera ruskistetun voin, alkupalaksi endiivi sinihomejuusto salaatti ja jälkkäriksi kurpitsa tarte tatin. Alkupalasalaatti ennätti katoamaan ennen kuin ennätti kissaa sanomaan ja jostain käsittämättömästä syystä jälkkäripiirakka meni ihan reisille. Kaksi kolmesta ei ole huono :)

Selleriä suolakuoressa selleripyreellä ruskistetun tillivoin kera. Kyytipoikana itävaltalainen Schickelgrüber... eikun Steinschaden. Fantastinen viini, rehvakas olematta silti röyhkeä. Pitää pitää kylmänä.


Saatanalliset säkeet...kö?

Tässä viime lauantaina tuli käyskenneltyä Uikkupolku pitkin ja poikin, jo alkumetreillä oli havaittavissa tiettyä magiaa ilmassa ja en nyt sano että ihan noitamainen tunnelma olisi ollut mutta jotenkin oltiin kabbalismin tjms asioiden tiimoilla. En mainitse enkä ota esiin sitä faktaa että normaalisti hyvinkin lehmärikas polun alkupuolen lehmihaka oli tyhjä enkä huomannut katsoa oliko sen pohjaan tallottu tai rajapuomeihin poltettu pentagrammia. Huolissaan pitää olla lehmien kohtalosta, sillä alkukesästä ihan valtakunnan mediassa uutisoitiin Raisiosta laitumelta löytyneen lampaan raadon ilman päätä. Mutta ennusmerkit olivat perin enteelliset. Tunnelmaa en pysty sanoin luomaan, tuokiokuvia tuli otettua. Tunnelma edetköön niiden myötä.

Lehmistä ei tietoakaan, pelkkää punaista kärpässientä laajoin aluein.



Hyvin huolestuttavaa


Viattomia lampaitako...?


Vielä mitä, itse perkele se siellä sarvet päässä kiilusilmineen!


Tietenkin varekset vallanneet sähkölinjat - nuo pahanilman linnut.


Ihme että hengissä selvisin!


lauantai 3. syyskuuta 2011

And so it begins...

Tunnetun sarjan mahtipontisin sanoin oli tämä lyhyt bloggaus pakko aloittaa. Tästä se alkaa, eikä varmaankaan lopu ennen kuin ainakin yksi kissa on plakkarissa :-)

Olen ylpeä.


perjantai 2. syyskuuta 2011

Sauce espagnole

Nyt kun on varsinainen prime time kaikelle hyvälle tuoreelle tuotteelle, enkä tässä vaiheessa voi olla viittaamatta jälleen oman tarhan viljelyksiin, merkitsevä vilkaisu tähän tapaan on nyt paikallaan,  oli sitten pakko vihanneslaarin tuotteista alkaa tuota kastikkeiden äitiä laatimaan kehiin. Ja kuten arvata saattaa, aivan fantastiselta näyttää kun sen on potkaissut liikkeelle ja vihannekset aivan tolkuttoman maukkaita. Vielä pitää keksiä kastikkeelle protsku ja lisuke. No huomiselle tämän laadinkin nyt jo malttamattomana, nautaa tulee kylkeen ja maissia. Ja munakoisoa. Jotain tuohon suuntaan. Alkupalaksi ajattelin pastaa fenkoli-anjovis akselilla. Ja jälkkäriksi kaapista löytyneet nektariinit balsamico kastikkeella mascarponen kera. Mutta niistä myöhemmin. Kuin myös Bunkkerin Punasipuleista.



torstai 1. syyskuuta 2011

Mittavia satovahinkoja Bunkkerilla

Tämän viikon jatkunut tuuli ja tuiverrus, rankkasateet ja ukonilma on aiheuttanut, ei vain New Yorkissa mutta myös täällä Bunkkerilla perin mittavia vahinkoja, eritoten lupaavalta näyttänyt tomaattisato on kärsinyt kovan kolauksen. Korianterin lupaavalta näyttänyt kasvu tyrehtyi tyystin ja mokoma lakosi kertalaakista. Samoin basilika on ollut perin hankala ja kitukasvuinen tänä kesänä vaikka siirsin sen sisätiloihin lämpimään jo hyvissä ajoin ennen kuin yöpakkaset lähestyivät. Tiedä sitten onko multa ollut kehnolaatuista ja/tai kyse pelästään siitä etten ole malttanut lukea niille Paavo Lipposen tahi Sauli Niinistön maineteoista kertovia kirjasia. Aiempina vuosina lannoitteeksi on riittänyt demarien puolueohjelma. Osaltaan taas voi kehua yrttien kasvua, eritoten rosmariinista, timjamista ja salviasta olen ylpeä. Persiljasatoonkin olen tyytyväinen, kuin myös pinaattiin. Tänne Bunkkerillehan istutin Uuden Seelannin pinaattia, sitä pitää ensi vuonna laittaa etäalueelle muutaman virstan verran. Ruohosipulia sekä vihersipulia täällä pääkallopaikalla kasvaa ihan hyvin, jälkimmäiset istutin keväällä maatuviin istutusruukkuihin, se jos mikä oli virheliike. Eivät ne mitään ole maatuneet, en silti malttanut mennä sorkkimaan. Pitänee hankkia muutama kukkalamppu ja askarrella/kutoa jonkin sortin miniatyyriansari, jos vaikka syystalven pimeinä hetkinä saisi tuoretta yrttiä niin ettei aina tarvitse hiihtää Prismasta hakemaan niitä. 

Muutama kuva satovahingoista ja muistakin...

Pari sangen satoisaa ja terhakkaa oksaa poikki...


Onneksi tämä säilyi


Tästä kohtaa tuo oksa meni poikki, voi tätä surun päivää.


Salvia, tämä possun, ja minun, ystävä :)


Pinaatti jaksaa, kohta keittoa!


Yrttien kuninkaat, timjami ja rosmariini.


Taka-alalla rosmariinia ja valkoisessa astiassa minttua. Mojito mulle joutuin!



Silopersilja yrittää vielä pyristellä, riittääkö, se on toinen juttu.