Silakkaa

Kyllä ehdottomasti pitäisi syödä silakkaa useammin, on se kuitenkin aivan fantastisen hyvä tuote. Ja halpa. Suunnittelin että olisin paistanut silakoita taasen, mutta tulinkin toisiin aatoksiin ja teinkin sitten silakkapihvejä. Väliin tuikkasin suolan ja pippurin lisäksi Philadelphia kevätsipuli tuorejuustoa, sekä tuoretta tilliä ja ruohosipulia. Silakoita oli yllättäen tasamäärä ja parit löytyivät jokaiselle helposti. Vielä pitää muusi tehdä kylkeen, kenties teen rosamundasta ja dijonista sinappisen muusin, se oli ainakin eilen porsaan kyljysten kanssa aivan fantastista. Kateenkorva-asiaa tein tänään Mestaripalvin suuntaan ja edullistahan se siellä onkin, vajaa 14€/kg. Keskitän kateenkorvaostokseni sinne. Sitä pitää viimeistään päästäisenä sitten tehdä alkupalaksi ihan pienen muusin tai pyreen ja anjovisvoin kera. 

Tässä silakkapihvikatras

Upea tuoksu täällä. :-)

Myrskyviikonlopun touhuja

Kylläpä se sitten jaksoi puskea lunta, kertakaikkiaan tässä on ihmisen taimi aivan pyörryksissä vieläkin. Lumiukkona sitten sai ulkona kulkea, ja ilmeisesti tämä tilanne tulee vielä lähipäivinä uusiutumaan mikäli näitä televiisorin meteomaagikkoja on yhtään uskominen. Luottamus siihen suuntaan on kuitenkin rapautunut ja saanut vakavia säröjä mm viime kesän lähes päivittäisten ennustevirheiden vuoksi. Paras oli Pekka Poudan eräs ennuste joka sitten taisi olla kesän ainut paikkaansa pitänyt "huomenna joko sataa tai paistaa aurinko". Paikallisesta koiranilmasta huolimatta perjantaina piipahdin jälleen kerran Herkkunuotan notkuvilla tiskeillä. Sukkela isosuinen kaveri se siellä killitti ja ilmeisesti yritti jotain viestittää. Nonsaleerasin moisen.

Merikrottihan se siinä. Tämä on herkullista, en kyllä ostanut.

Merikrotin sijaan vasuun kertyi pötikkä savuankeriasta, luomusinisimpukoita - taas isoja jölliköitä ja Herkkunuotan inkivääri-lime graavilohta. Ihan tolkuttoman hyvää, ei voi kuin suositella!

Weekendinä sitten menuksi laadin ranskalaisen sipulikeiton, merimiehen simpukat, 40 valkosipulinkynnen kanaa sekä creme brulee. Ihan ok setti, ei mitään hankalaa vaan itseasiassa aika helppoa. Hyvää tuli, oli myös hyvät viinit ja snapsit joilla oli hyvä huuhdella kurkkua. Tuo 40 valkosipulinkynttä saattaa kuulostaa paljolta mutta niiden maku lempenee todella paljon kun valkkarissa kylpevät toista tuntia.

Merimiehen simpukat ja oivallinen valkkari niiden kanssa, Gentil "Hugel", Alsacesta. 

Alku-, väli-, ja jälkisnapsukaksi Marskin ryyppyä. 

Ranskalainen sipulikeitto. En säästänyt sipulia enkä voitakaan.

Pääruokana sitten 40 valkosipulinkynnen kanaa vs-kastikkeen, palsternakka-maissi pyreen ja retiisien kera. Viininä ranskalainen Les Carabenes Pinot Noir. Sopi fantastisesti.

Creme Brulee. Taattua herkkua.

Laskiaissunnuntain aamiaiseksi sitten laadin saaristolaisleivän päälle yrttistä dijon-smetanaa ja tuota fantastista Herkkunuotan graavilohta. Oli myös pakko tehdä Eggs Benedict, se vaan on niin hyvää. Ja kun leipä, sama jota tarjoilin myös sipulikeiton kanssa, oli aivan hurjan hyvää paahdettuna niin mikäpä minua esti. 

Kylläpä niitä kelpasi syödä :-)

Seuraavaksi kuntavaalien kimppuun - huonomminkin olisi voinut käydä

Tässä meinasi jo tylsistyä kun presidentinvaalien ensimmäinen kierros päättyi yllättäen ja pyytämättä. Kuitenkin vahva usko kantoi tuon synkän hetken yli ja kuinka ollakaan, Paavo Väyrynen, taivaan kiitos, pyrkii nyt Keskustan puheenjohtajaksi nostamaan Keskustan puosta. Hyvä niin. Paavo tekee sen minkä on tehnyt kerta toisensa jälkeen. Nyt ei ole irvileuoille aikaa, vaan kyse on mm 1988 vaalien jälkeen, veret seisauttava vaalivoitto on tulossa. Eli kaikki barrikaadeille, täältä tullaan!

Vaalipäivän touhua

Eipä tarvinnut sitten käydä tänään äänestämässä, toki ennakkoon kävin jo aikaisemmin. Kuitenkin sitten vaalipäivälle sopivan menun laadin, tein tuoreesta pinaatista keiton ja sitten peuraa saatoin valmistaa, sitä kun pakkasessa oli vielä sopiva pala. Peuran laitoin eilen aamulla marinoitumaan vihannesten ja punaviinin kanssa. Tuli jälleen kerran suussa sulavaa, ei sitkeydestä tietoakaan. Peuran kylkeen laadin pieniä perunakuutioita ja punaviinikastikkeen jota terästin sitten karpaloilla. Piti vielä paistaa kantarelleja lisukkeeksi, ne vaan oli kaikki kadonneet jo pakkasesta. Hyvää oli näinkin. Nyt jännäämään paljonko se Haavisto tekee kaulaa.

Puolen litran keitto, olisi pinaattia pitänyt olla ainakin pari rasiaa. Tuoretta siis. Muuten hyvää, näinensä maku perin mieto. Ei Juha. Tai mistäs minä tiedän tuota.

Peura oli varsin maukasta. Suurtilallinen taisi haistaa kun oli oven takana samalla hetkellä kun peura oli tarjoiluvalmis. Ei haukkunut.

Pakkaspäivä Turussa

On se kumma miten ei saa ihmisen taimi käyskennellä rauhassa Turun keskustan kävelykadulla edes ettei käy päälle mennen tullen vihreiden entinen ja nykyinen (?) kansanedustaja Janina Anderson lappuineen. Itsepintaisesti yritti saastuttaa luontoa tyrkyttämällä minulle vaaliaiheista materiaalia kysymättä ENSIN olenko jo käynyt äänestämässä ja/tai onko aikomustakaan käydä. Ihme touhua valan tehneiltä hipeiltä. Noh, toistamiseen kun tähän asiaan törmäsin - törmäsin myös Lauri Tähkään - tämä mainosasia kävi itselläni ylitsepursuavaksi ja hippirouva-Andersonille sanoin jo äänestäneeni. Saatoin hänelle tehdä tiettäväksi äänestäneeni Väyrystä, hän siitä kirkumaan. En tuota kirkumista jäänyt tietenkään kuuntelemaan, tietenkään. Antaa hippien kirkua. 

Kuitenkin sitten pakkaspäivään oli jotain apetta saatava pöytään, ja tuli sitten ihan ns perinnesettiä laadittua. Tuhti punaviini, salaatti ja naudan ulkofile mustapekkasoosin kera. Normisettiä siis. Huomenna vaalipäivänä peuraa. 

Viini oli hyvää, perin tuhti bourdeaux

Vaatimaton setti lohkareita, mustapekkasoosia ja naudan ulkofilettä. 

Ihan perkeleen hyvää kuitenkin :-)

Salaattia vielä kuitenkin, rucolaa, pinaattia ja mangoldia, tomaattilohkoja ja salaatisipulia. Kera Gordonin reseptiikan vinegretin. Hyvää :-)