maanantai 18. huhtikuuta 2016

Kiirettä pitää, osa 2

Ei tässä ole ennättänyt pitämään itsensäkään kanssa palaveria mitä tulevaksi satokaudeksi saattaisi laittaa kasvamaan. Kiirettä piisaa joka suunnalla siinä määrin ettei perustavaa laatua oleviin asioihin jouda keskittymään. Piti tulevana lauantaina käydä pelto kalkitsemassa ja kääntämässä, tiedä sitten, tyttäreni tulee joten ehkä ei sitten tuonne pellolle ennätä. Tai jos hänet valjastaisi toimeen??? Pitää se perintökin tienata...

No juu, pari viikkoa sitten laitoin kasvamaan lisää basilikaa, lehtipersiljaa ja korianteria. Korianteri ei menesty, eikä tuo lehtipersiljakaan ole hurrattavassa kunnossa. Poistin lamppujen alta parvekelaatikollisen lehtipersiljaa, basilikaa ja timjamia. Mokomat hapantuivat alta aikayksikön. Ei noita vaan kasvateta ilman valoa, ei tule mitään. Ei uskalla yhtään enempää laittaa itämään kun valoa ei piisaa tarpeeksi. Nykyisillä välineillä 1600 lumenia, eikä se riitä kuin näille pienille kasvatuksille. Pitäisi ostaa säkillinen ledejä ja tehdä sellainen valokisko. On muuten pimeän talvi-illan puuhaa, ei nyt enää jaksa saati viitsi. 

Nippa nappa kasvavat


Tuleva Suomen Japanin suurlähettiläs lähetti pari kuvaa keväisestä Sendaista



sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kiirettä pitää

On tämäkin, voisi kuvitella että näin kevään korvalla on aikaa kaikenlaiseen. Ei tunnu olevan, matalalentoa saa mennä suuntaan jos toiseen. Vuosi seuraaviin kuntavaaleihin, on aika aktivoitua silläkin saralla. Lauantaina käväisin Koski TL:ssä Keskustan piirikokouksessa. Paikalla oli sankoin joukoin väkeä, olihan tilaisuuden alustamassa Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä. Toki Juhaa kättelin, illemmalla vieraat saivat kätellessään myös positiivisen tuntemuksen välittäessäni hänen terveiset kättelyn muodossa eteenpäin. Piirikokouksessa oli mukana myös puoluesihteerikisaan ilmoittautuneet sekä varapuheenjohtaja kisaan ilmoittautuneet ehdokkaat. Itse en vielä osaa sanoa mihin päin kallistun puoluesihteeriasiassa, tällä haavaa on kaksi hyvää ehdokasta joista valita, Mari Kokko sekä Jouni Ovaska. Varapuheenjohtajaksi on useampikin tarjolla, itse tulen äänestämään kansanedustaja Katri Kulmunia Seinäjoella kesällä 2016. Näemmä pääsin Turun Sanomien kuvaan...

Katri Kulmuni


Kosken Nuortentalolla oltiin. Katri puhuu, oikealta Antti Kurvinen, Esko Kivioja sekä Mari Kokko


Juha Sipilä



Onneksi ilmat jo lämpenee, pitää viikolla käydä pelto kääntämässä. Sitten onkin seuraava viikonloppu taas täyteen buukattu. On firman juhlatilaisuutta perjantaina, lauantaina ammattiosaston kokousristeilyä. Ei kertakaikkiaan mitään ehdi. Pitäisi kyllä ehtiä esikasvattamaan kesäkurpitsaa ja avomaan kurkkua. Missä välissä? Nyt? Huomenna, ei tänään.

Lauantaina oli lakisääteinen Gourmet Clubin kevätkokous, jälleen kerran hyvin ruokien ja mukavan seuran parissa meni ilta sutjakkaasti. Ateriakokonaisuus tällä kertaa piti sisällään tilli-pinaattikeiton viiriäisten munien kanssa, turskaa wieniläisittäin sekä suklaafondantin chilikarpalokastikkeen kera. Aterialle viinisuositukset pyydettiin suoraan kauppiaalta, oltiin pitkälti ranskalaisen ja saksalaisen rieslingin, Gustave Lorentz sekä Dreissigacker, ääressä aterialla, ruoan valmistus viininä käytimme Jacobs Creekin pinot noiria Australiasta.

Tilli-pinaattikeiton tein jo ennalta valmiiksi, tiesin että nälkähän siinä sitten olisi muutoin tullut. Oitis piirikokouksesta palattuani hellan ääreen, pikkutakki kaappiin, essu päälle ja veitsi heilumaan. Ennätin keiton tekemään ja valmista sitten maistelin, mielestäni pinaatti jäi kovin vaatimattomaksi joten jouduin vielä ryöppäämään toisen rasian tuoretta pinaattia ja lisäämään sen keittoon. Alkoi siinä sitten maut olla kohdallaan. Keiton kaveriksi tarjoilin todella lähituottajan leipää, eli Hintsan emännän Maija Haaviston ruislimppua joka on vertaansa vailla. 100% kotimaista lähiruokaa parhaimmillaan. Ei leipä tuosta parane.

Viiriäisen munia ujostutti, ne plompsahti uppeluksiin. Tai sitten keiton pintajännite ei ollut tarpeeksi voimakas. Tiedä häntä. Hyvää tämä oli kuitenkin.



Kohta iltakuuden jälkeen aloimme tiimityönä laatimaan pääruokaa, turskaa wieniläisittäin.  Siinä kun oli komponenttia vaikka ja kuinka, meni tuossa sitten aikaakin. Turskan seläkkeen olin tilannut jo etukäteen toissa viikolla, perjantaina hain. Tämä siis tuli Pohjanmereltä, ei siis tuosta omasta lätäköstä. Olikin mukavan paksua palaa, kolmisen senttiä. Herkkunuotan Taina tämän tilauksen taas otti vastaan ja toimitti edulliseen hintaan. Kyllä heiltä saa mitä vaan kun osaa pyytää. Tuo on palvelua. Hyvää sellaista.

En mene valmistuksen yksityiskohtiin, linkittämästäni reseptiikasta on havaittavissa vaikeusaste. No ei se siten hankala ollut, tiskiä tuli vaan julmetusti kun tosiaankin komponentteja oli 8 ja kokoaminen päälle. Kasaan keittäminen veloutessa otti sen pari tuntia, samaan aikaan tehtiin sitten tomaattifonduet, duxellesit yms yrttikuorrutteet. Pienenä miinuksena on tunnustettava että minä unohdin dijon sinapin kauppaan. Ei sitten pyyhkäisty turskaa sillä. Mutta kyllä siitä vallan mainiota tuli siltikin.


Jälkkärin suklaafondant sitten onnistui osin, omani otin uunista liian varhain ja sehän levisi pitkin lautasta kuin jokisen eväät. Eipä siitä kuvaa saanut. Kyllä muiden sitten onnistuikin, ja oli hyvääkin. Isohkon pussin karpaloita käytin pohjakastikkeeseen, sen maustin maldonilla ja chilillä. Ja toki hiukan sokeria, muuten olisi ollut bunkkeri täynnä viirusilmäisiä keskellä iltaa. 

En usko että vieraat kuitenkaan joutuivat Hesburgerin kautta kotiin kartanolle menemään.

Mitäs sitä seuraavaksi? Vappuna, tai vapuksi, on tehtävä makkaraa, merquesia, sekä tietenkin simaa. Pitää ottaa varaslähtö kesän tuleviin makkarafestareihin ja harjoitella taasen tuon merquesin kanssa. K.o. festarit järjestetään nyt yhdeksännen kerran elokuun puolessa välissä. Odotamme myös Maailmanmatkaajaa mukaan.