Suotuisat metsäkelit

Sattuikin hieno keli lauantaiksi, pääsin metsään möyrimään sienten perään. Olikin teiden varsilla runsaasti autoja, ilmeisesti samoilla asioilla kuin itsekin. Pienessä ajassa sain kerättyä ämpärillisen suppilovahveroita, näköhavainto mustavahakkaasta joka piti toukkahotellia, viitisen kappaletta kantarellejakin. Pitänee vaihtaa metsää kun tuo käyttämäni on jo niin tyhjäksi kaluttu, ja tutuilta sekä kylänmiehiltä kuulee tarinoita että olisi muitakin sieniä vielä tyrkyllä reilusti. Tiedä häntä. 

Tänään sain Suurtilalliselta kassillisen omenoita, se tietää hillorallia. Lukija varmaan olettaa että omenat tuli kuorittuina, kodat poistettuina ja sopivaksi lohkottuina. Niin oletin minäkin. Ei vaan käynyt niin. Tulipahan sekin ihme nähtyä, siis päärynä. Kotimainen luomupäärynä. Enpä ole ennen nähnyt. Sen verran oli mainion näköinen että sen juurella on tapailtu demarien viime vaalilupauksia aivan varmasti. 

Ei ole kokkailtu mitään ihmeitä, eilen väänsin metsäreissun jälkeen pari peltiä pizzaa. Kastikkeen tein jo perjantaina, paseerasin kun oli sauvasekoittimen pää hukassa. Sitä sitten etsin tunnin enkä löytänyt joten tein sitten hankalammin. Hyvää silti. Oli Marcella Hazanin resepti tomaattikastikkeesta. Tuota olen viime aikoina usein käyttänyt, yksinkertaista ja aivan tolkuttoman hyvää. Äsken alkoi nousemaan burgundinpata, ei nyt niin perinteinen kun lihaksi sitten otin mitä kaapissa oli, kaupan myymää karjalanpaistilihaa eli sekä possua että nautaa, lammas ja sisäelimet tietty puuttuu. Oman pellon sipuleita sekä täällä pääkallopaikalla kasvattamiani paistisipuleita, omaa porkkanaa sekä oman tuotannon yrttinippu. Tähän bouguet garniin laitoin rosmariinia, timjamia, oreganoa sekä salviaa. Saablars! Laakerinlehti unohtui, vielä ehdin paikkaamaan!

Tilanne korjattu, enää kolmisen tuntia odottelua. Ja perunoiden keittämistä. 

Tulipa käytyä katsomassa kun eräs pikkumies K väänsi Ikean lihapullat. 10 lihapullan näköistä juttua katosi aika kiireellä  alas reilun ranusetin kanssa. Huhhuh. En tohtinut maistaa. Melkoista touhua tuolla Ikeassa muutenkin. En toiste taida eksyä sinne näissä merkeissä. 

Suppiksia odottelemassa kuivuriin pääsyä

Luomupäärynä Suurtilallisen päärynälehdosta

Etsin kauan kuokkaa. Nyt sen sain yllättäen ja pyytämättä. Kyllä tuolla kelpaa vielä pelto täräyttää talvikuntoon! Iso käsi Mestarille! 

Synkkä sunnuntai

Onpa aamusta alkaen ollut surkean oloinen päivä. Suorastaan supersunnuntai. Ilo nousi miltei pintaan puolilta päivin kun havaitsin nettiyhteyden kadonneen tyystin. Olikin sitten kolme tuntia kadoksissa, miltei olin jo närkästynyt. En kuitenkaan antanut sen suuremmin häiritä sillä olin jo orientoitunut kunnon sunnuntai ateriaan. Ahventa dijon muusilla alkupalaksi, pääruoaksi possun kyljystä paprika-punasipulilisukkeella. Piti vielä tehdä timjaminen suklaakakku mutta laiskuus voitti, keitin kahvit suklaapalan kera. 

Kummallinen päivä, huono keli, huono kisa, ruoka osui nappiin. 

Ja lapsia itketettiin taas tänään televiisorissa. Ai että.

Ahventa pannulta kera dijonilla ja ruohosipulilla maustettu muusi rosamundasta

Timjamilla ja valkosipulilla maustettu possun kyljys hapanimelä paprikapunasipulin kyljessä.

Kekkosen jäljillä Tamminiemessä

Vihdoinkin lauantaina pääsin pyhiinvaellusmatkalle Tamminiemeen. Paikkaan jossa vuosikymmeniä puuhasteltiin suuria ja vieläkin suurempia asioita hyvässä hengessä turhiin kotkotuksiin sortumatta. Paikan päälle päästyä atmosfääristä kykeni aistimaan historian siipien havinan, mieleen palautui elävästi näkemiäni Kekkos-dokumentteja, niin mustavalkoisia kuin värillisiäkin. Tamminiemihän on peruskunnostettu 70-luvun tyyliin ja nyt keväällä aukaistu jälleen yleisölle. Kyllä tätä voi suositella jos on Suomen historiasta ja etenkin poliittisesta historiasta lainkaan kiinnostunut. 

Saunaankin päästiin käymään, ei vaan ollut lämmin eikä ihan äkkiä tuolla saunahinnalla taida lämmetäkään. 8000 euroa ilta. Huhhuh. Jospa sitten kun lotossa päävoiton voittaa... olishan se hienoa.

Kierros oli tietenkin opastettu, oppaalla oli paljon mielenkiintoista kerrottavaa.

Samalla reissulla pääsin myös Arabian tehdaskierrokselle, näyttelyyn ja museoon. Siellä ei saanut kuvata. Mutta olipa avartava kokemus sekin, harmi että se piti ajanpuutteen vuoksi käydä läpi liiankin kiireellä.

Myymälässä sitten tuli käytyä, hinnat oli varmaan Helsinki-lisällä varustettuja kun siellä tarjoushintakin oli kovempi mitä täällä Oikean Pääkaupungin suunnalla normihinta. Kaksi coctail haarukkaa sitten sain hankittua, tietty Savoniaa. Kuokkia ei ollut Fiskarsin valikoimissa ensinkään, ei ainakaan pidemmällä varrella. Jotain akkain pikkuisia oli. Ei kelpaa.

Kuvan alakerran ensimmäinen ikkuna, sen takana UKK:n työhuone. Talon ainut luodin kestävällä lasilla varustettu huone

Sylvi ja Urho

Neuvostotaidetta 

Alakerran ruokailutila

Sermin takana myös pikku baari tarvikkeineen

Muutama kuva ns lehdistöhuoneesta

Pääkallopaikalla, UKK:n työhuone

USA:n silloinen varapresidentti Lyndon B. Johnsonilta saatu maailmankartta. Neukkulandia rajattu alareunassa punaisella. Oli kuulemma tyly tyyppi. Vierailun jälkeen piakkoin JFK salamurhattiin.

UKK:n muistiinpanoja

Yläkerran yksityistiloja. 

Reidar Särestöniemen Ilves. Oikeassa reunassa pysti joka kuulemma oli UKK. Ei ihan mun silmään siltä näyttänyt, enemmänkin tuli Sibelius mieleen.

Charles de Gaullelta saatu kello

Kolme kuvaa Urkin man cavesta. Ei ollut tv-peliä eikä Stigan lätkäpeliä edes. Observera kapea sänky. 

Toki Tamminiemen köökissäkin piti käydä zoomaamassa. Tämä keltaruskea teema on hyvin muistissa lapsuudestakin.

Komea hella, 70-luvun parasta.

Kuuluisaakin kuuluisampi Tamminiemen saunan edusta

Tuolla altaassa on sitten toinen toistaan silmää tekevämpää herraa polskutellut...

ja makoillut näissä...

...loiskis

Urkin sanoin "se kuka heittää kovimmat löylyt määrää saunassa"

Tamminiemi ulkoa. Kaunis rakennus.

UKK:n muistoa kunnioittaen. 

Muista äänestää kuntavaaleissa. Keskustaa tietenkin.

Burgeria mieli tekevi

Niin sitä pienen ihmisen mieli teki jotain burger tyyppistä ratkaisua näin raskaan työpäivän päälle, en sitten kuitenkaan jaksanut Hesburgerille tai Mäkkärille raahautua kipeän selkäni kanssa. Vaatimattomuuttani sitten tein burgerin itse hyvin minimalistisesti. Ehkä niin oli hyvä.

Burgeri ennen mausteita...liiempiä mausteita

Ja maustamisen jälkeen.

Salvia toi oman makunsa burgeriin, kuin myös vastarouhittu mustapippuri ja suola. Toki voita oli lapattu tarpeeksi. Hyvä ja murea, hiilareita sopivasti :) 

Kävi kuin Annelille!

Yllättäen ja pyytämättä eräs tuttavani sitten tänään kolautti faxiini muovikassillisen mustaa torvisientä. Kuulemma pari litraa. Mielestäni tässä on kyllä selkeästi enemmän. En pane pahakseni. Jahka saan kuivuriin tilaa niin nämäkin pikku ryökäleen päätyvät sen nieluun. Ja sen jälkeen minun. Speden sanoin jabadabaduu! Jabadabaduu!

Musta torvisieni

Testissä Kenwoodin yleiskone

Pitipä siinä eräskin Kenwoodin yleismylläkkä testata lauantaina perusteellisesti, masiinassa piti olla makkarapursotinkin kaiken muun veivarin, lingon ja hilavitkuttimen lisäksi, tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi pakkauksen kuvasta. Ei tietenkään ollut, pursottelin makkaran sitten käsin hieman modatun suppilon kanssa, kyllä meni aikaa vaan ei ihan niin kauaa kuin eräillä kavereilla aikoinaan. Tunnissa oli suolet täynnä tuotetta. Ei tullut niin pro lookia kuten kesän makkarafestareilla, maku oli kyllä paikallaan. Tein kahta sortimentia, toinen oli toki se kesän festarien lammasmakkara eli merquez, toiseen satsiin tuli enemmän yrttinen makkara. Käytin tähän toiseen toki omia yrttejä, mm. rosmariinia, timjamia, oreganoa sekä tietty suolat ja pippurit. Valkosipulia laitoin kumpaankin makkaraan reilusti, merquezissa käytin rasvana Mestaripalvin palvattua kylkeä ja yrttimakkarassa samaisen lihakauppiaan savustettua pekonia. Lampaanliha oli kauppahallin Jokiselta tuoretta lapaa. Kyllä näillä eväillä kelpasi puuhastella. Samaan Kenwood testiin sitten ymppäsin mukaan blenderitestin kun jälkkäriksi laadin vadelmahyytelöä vadelmagranitan ja kuohuviinin kera. Mainiota. Laitteen blenderi toimi moitteetta ja tuntui tehokkaalta. Kuten myös lihamyllykin, manuelin mukaan piti olla 2 kpl reikälevyjä, iso ja pienireikäinen, vain yksi pakkauksesta löytyi, toinen lienee samassa paikassa kuin se makkarasuutinkin. Tuo ei mikään halpa laite tainnut olla, olisi voinut olettaa siinä sitten kaiken tarvittavan  mukana... vähän Kenwoodin arvostus omissa okulaareissa tippui alaspäin tämän takia himpun verran. Alkupalaksi saatoin tehdä mitä mainioimman makuista mustatorvisienikeittoa. Tätä herkkua en vaan itse ole koskaan luonnonhelmasta löytänyt, harmin paikka. Tänään sieniretkellä löysin jokusen litran suppilovahveroita ja pari kourallista kantarelleja. Suppikset parhaillaan kuivurissa pöhisevät, kantarellit pääsevät joku päivä risottoon. Keiton kaveriksi sitten erittäin maukasta Abadal valkkaria jota vielä tovi sitten  Alkosta sai, enää ei paitsi tilaamalla. Tämähän oli aikoinaan El Bullin talonviininä.

  Tämän näköinen masiina pääsi testiin

Hyvinhän tuo lihat jauhaa

Alkukeitto viineineen

Ihan kiva valkkari, onneksi tätä on vielä varastossa syksyn rapukekkereihin

Makkara sai kaverikseen paistettua riisiä. Olikin ensimmäinen kerta kun tein tuota, yllättävän hyvää. Tietenkin oli pakko korianteria laittaa olan takaa, se vaan on niin hyvää. Vasemmalla sitten pötikkä merquezia, oikealla yrttimakkaraa. Tänään tätä vielä söin suurella ruokahalulla.

Tähän paistettuun liisiin en sitten kalakastiketta käyttänyt vaikka lesepti niin määläsi, käytin ostelikastiketta. Muutenkin maustin sen samoilla mausteilla kuin merquezin, eli kuminaa, fenkolia, chiliä sekä normi suolapippurit.

Vattujälkkäri hyytelöä, granitaa, skumppaa ja toki tuoreita vadelmia 

Loppudrinkkinä sitten hotshotti. Pari. Korkeintaan kolme.

Näitä tämmöisiä tötteröitä alkaa olla metsät kohta väärällään.

Super Mario perhepotrettiko se siinä? 

Viime viikolla joku päivä siinä rypyttelinkin. Ei ollut mallia tai istujaa. 

Arkista aherrusta omilla tuotteilla

Eli normi arkiruokaa pitää väkertää, tarkoituksena oli carbonara pastaa rykäistä pannulle. Kesken mison sitten huomasin että kananmunat ja kerma, kuten myös parme tahi pecorino oli tyystin loppu. En kirmannut niitä sitten hakemaan vaan tein carbonaran niillä eineksillä mitä kaapista löytyi. Kunnon possun kylkeä toki oli sopiva siivu, omalta pellolta porkkanat, sipulit, puhumattakaan sitten täältä pääkallopaikalta ottamani reilut satsit oreganoa sekä basilikaa. Reilu puntti kumpaakin. Valkosipuli oli ainut... no toinen ulkolainen tässä, pieni loraus punkkua toki jengiin mahtui. Tuli vallan mainiota arjen harmauteen. Tänään poikkeuksellisesti on ollut hyvinkin lämmin päivä, harmittaa ettei viikonloppuun osunut. C'est la vie.

Bunkkerin carbonara

Weekendinä Tomi Björkin reseptiikalla - jälleen kerran - merquez makkaraa, kenties mustaa torvelokeittoa ja varmaan vatuista jotain. Näemme sitten.

Toivioretkellä saaristossa, part II

Lauantaina ei sitten enää tohtinutkaan metsään mennä, sen verran roisisti meni taas, TAAS, säätiedotukset ja arviot säätilasta poskelleen. Kukaan ei missään puhunut että sataisi rakeita ja olisi niin tolkuton tuuli ettei peruukkikaan pysyisi päässä. Pahus vie miten ihminen voi olla tuohtunut. Kylmää karkotin sitten suositellulla Tervasnapsilla, joka oli kyllä aika litkua. Snapsi sanan voi tuon yhteydestä tyystin unohtaa, tuote oli maultaan kuin potkultaakin hyvin vaatimaton. Suorastaan kehno. En kieltäytynyt konjakista, en. Jäi grillaaminenkin sitten julmetun tuulen takia vain kiuasmakkaroihin, nyt on jääkaapissa sitten repertuaaria makkaroista. Pitänee omalle etäalueelle mennä viikolla joku ehtoo grillaamaan ellei myyrät ole pallogrilliäkin pistäneet suihinsa. Tuo myräkkä sitten laittoi stopin myös ajatukselle Pietarin kalansaaliista, en suoraan sanoen viitsinyt mennä itseäni vilustuttamaan kun varusteinani oli vain maastopuku, puukko sekä saappaat. Ei villapuseroa ei mitään. Samapa tuo, ei tule närkästyneitä kommentteja kun olisi kuitenkin veden pinta laskenut sen verran paljon että maatie Ahvenanmaalle olisi paljastunut. Toissa kesänä samasta paikasta sain ahvenen jonka valokuvakin painoi nelisen kiloa.

Mistä näitä rakeita nyt tuli?

Perin synkkää

Tuomiopäivän kajastus horisontissa?

Aika komee. Mut kylmä oli.