Kävi kuin Annelille!

Yllättäen ja pyytämättä eräs tuttavani sitten tänään kolautti faxiini muovikassillisen mustaa torvisientä. Kuulemma pari litraa. Mielestäni tässä on kyllä selkeästi enemmän. En pane pahakseni. Jahka saan kuivuriin tilaa niin nämäkin pikku ryökäleen päätyvät sen nieluun. Ja sen jälkeen minun. Speden sanoin jabadabaduu! Jabadabaduu!

Musta torvisieni

Testissä Kenwoodin yleiskone

Pitipä siinä eräskin Kenwoodin yleismylläkkä testata lauantaina perusteellisesti, masiinassa piti olla makkarapursotinkin kaiken muun veivarin, lingon ja hilavitkuttimen lisäksi, tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi pakkauksen kuvasta. Ei tietenkään ollut, pursottelin makkaran sitten käsin hieman modatun suppilon kanssa, kyllä meni aikaa vaan ei ihan niin kauaa kuin eräillä kavereilla aikoinaan. Tunnissa oli suolet täynnä tuotetta. Ei tullut niin pro lookia kuten kesän makkarafestareilla, maku oli kyllä paikallaan. Tein kahta sortimentia, toinen oli toki se kesän festarien lammasmakkara eli merquez, toiseen satsiin tuli enemmän yrttinen makkara. Käytin tähän toiseen toki omia yrttejä, mm. rosmariinia, timjamia, oreganoa sekä tietty suolat ja pippurit. Valkosipulia laitoin kumpaankin makkaraan reilusti, merquezissa käytin rasvana Mestaripalvin palvattua kylkeä ja yrttimakkarassa samaisen lihakauppiaan savustettua pekonia. Lampaanliha oli kauppahallin Jokiselta tuoretta lapaa. Kyllä näillä eväillä kelpasi puuhastella. Samaan Kenwood testiin sitten ymppäsin mukaan blenderitestin kun jälkkäriksi laadin vadelmahyytelöä vadelmagranitan ja kuohuviinin kera. Mainiota. Laitteen blenderi toimi moitteetta ja tuntui tehokkaalta. Kuten myös lihamyllykin, manuelin mukaan piti olla 2 kpl reikälevyjä, iso ja pienireikäinen, vain yksi pakkauksesta löytyi, toinen lienee samassa paikassa kuin se makkarasuutinkin. Tuo ei mikään halpa laite tainnut olla, olisi voinut olettaa siinä sitten kaiken tarvittavan  mukana... vähän Kenwoodin arvostus omissa okulaareissa tippui alaspäin tämän takia himpun verran. Alkupalaksi saatoin tehdä mitä mainioimman makuista mustatorvisienikeittoa. Tätä herkkua en vaan itse ole koskaan luonnonhelmasta löytänyt, harmin paikka. Tänään sieniretkellä löysin jokusen litran suppilovahveroita ja pari kourallista kantarelleja. Suppikset parhaillaan kuivurissa pöhisevät, kantarellit pääsevät joku päivä risottoon. Keiton kaveriksi sitten erittäin maukasta Abadal valkkaria jota vielä tovi sitten  Alkosta sai, enää ei paitsi tilaamalla. Tämähän oli aikoinaan El Bullin talonviininä.

  Tämän näköinen masiina pääsi testiin

Hyvinhän tuo lihat jauhaa

Alkukeitto viineineen

Ihan kiva valkkari, onneksi tätä on vielä varastossa syksyn rapukekkereihin

Makkara sai kaverikseen paistettua riisiä. Olikin ensimmäinen kerta kun tein tuota, yllättävän hyvää. Tietenkin oli pakko korianteria laittaa olan takaa, se vaan on niin hyvää. Vasemmalla sitten pötikkä merquezia, oikealla yrttimakkaraa. Tänään tätä vielä söin suurella ruokahalulla.

Tähän paistettuun liisiin en sitten kalakastiketta käyttänyt vaikka lesepti niin määläsi, käytin ostelikastiketta. Muutenkin maustin sen samoilla mausteilla kuin merquezin, eli kuminaa, fenkolia, chiliä sekä normi suolapippurit.

Vattujälkkäri hyytelöä, granitaa, skumppaa ja toki tuoreita vadelmia 

Loppudrinkkinä sitten hotshotti. Pari. Korkeintaan kolme.

Näitä tämmöisiä tötteröitä alkaa olla metsät kohta väärällään.

Super Mario perhepotrettiko se siinä? 

Viime viikolla joku päivä siinä rypyttelinkin. Ei ollut mallia tai istujaa. 

Arkista aherrusta omilla tuotteilla

Eli normi arkiruokaa pitää väkertää, tarkoituksena oli carbonara pastaa rykäistä pannulle. Kesken mison sitten huomasin että kananmunat ja kerma, kuten myös parme tahi pecorino oli tyystin loppu. En kirmannut niitä sitten hakemaan vaan tein carbonaran niillä eineksillä mitä kaapista löytyi. Kunnon possun kylkeä toki oli sopiva siivu, omalta pellolta porkkanat, sipulit, puhumattakaan sitten täältä pääkallopaikalta ottamani reilut satsit oreganoa sekä basilikaa. Reilu puntti kumpaakin. Valkosipuli oli ainut... no toinen ulkolainen tässä, pieni loraus punkkua toki jengiin mahtui. Tuli vallan mainiota arjen harmauteen. Tänään poikkeuksellisesti on ollut hyvinkin lämmin päivä, harmittaa ettei viikonloppuun osunut. C'est la vie.

Bunkkerin carbonara

Weekendinä Tomi Björkin reseptiikalla - jälleen kerran - merquez makkaraa, kenties mustaa torvelokeittoa ja varmaan vatuista jotain. Näemme sitten.

Toivioretkellä saaristossa, part II

Lauantaina ei sitten enää tohtinutkaan metsään mennä, sen verran roisisti meni taas, TAAS, säätiedotukset ja arviot säätilasta poskelleen. Kukaan ei missään puhunut että sataisi rakeita ja olisi niin tolkuton tuuli ettei peruukkikaan pysyisi päässä. Pahus vie miten ihminen voi olla tuohtunut. Kylmää karkotin sitten suositellulla Tervasnapsilla, joka oli kyllä aika litkua. Snapsi sanan voi tuon yhteydestä tyystin unohtaa, tuote oli maultaan kuin potkultaakin hyvin vaatimaton. Suorastaan kehno. En kieltäytynyt konjakista, en. Jäi grillaaminenkin sitten julmetun tuulen takia vain kiuasmakkaroihin, nyt on jääkaapissa sitten repertuaaria makkaroista. Pitänee omalle etäalueelle mennä viikolla joku ehtoo grillaamaan ellei myyrät ole pallogrilliäkin pistäneet suihinsa. Tuo myräkkä sitten laittoi stopin myös ajatukselle Pietarin kalansaaliista, en suoraan sanoen viitsinyt mennä itseäni vilustuttamaan kun varusteinani oli vain maastopuku, puukko sekä saappaat. Ei villapuseroa ei mitään. Samapa tuo, ei tule närkästyneitä kommentteja kun olisi kuitenkin veden pinta laskenut sen verran paljon että maatie Ahvenanmaalle olisi paljastunut. Toissa kesänä samasta paikasta sain ahvenen jonka valokuvakin painoi nelisen kiloa.

Mistä näitä rakeita nyt tuli?

Perin synkkää

Tuomiopäivän kajastus horisontissa?

Aika komee. Mut kylmä oli.

Toivioretkellä saaristossa, part I

Pääsin eräretkelle Turun saaristoon tavoitteena saada kotiin viemisiksi runsain mitoin luonnon antimia sienistä marjoihin, enkä panisi pahakseni jos Pietarin kalansaaliskin vielä tulisi. Eilen saavuttuani pääkallopaikalle tietenkin myrsy teki tuloaan, melkoinen tuuli piiskasi ja vettä tuli kuin saavista kaataen. Tänään ei sitten ole juurikaan satanut, tuulta on piisannut ihan yhden viikon tarpeiksi. Eikä loppua näy. Aamulla tein puolentoista tunnin lenkin metsään sienet kiikareissa. Heikoksi jäi saalis sillä reissulla, kourallinen kantarelleja eikä juuri muista sienistä näkynyt vilausta kummempaa. Olisi voinut kuvitella että suppilovahveroita olisi ollut, mutta ei niitäkään. Kumma sienivuosi muutenkin tähän asti. Äsken täsmäisku puolukoiden kimppuun, 5l ämpäri täynnä hyvin lyhyessä ajassa. Puolukkaa varmaan pitää mennä lisää koukkimaan.

Muutama kuvatus...

Näitä oli piha pullollaan

Kaunis päivä Kangasalla...

Ja näitäkin tuntui piisaavan. Tosin vielä paljon raakileita

Perin vaatimaton määrä

Hauki söi porsaan

Ei, en puhu itsestäni otsikossa vaikka jollekin vääräleualle moinen saattoi heti tulla mieleen. Ja varmasti tulikin.  Eilisestä hauesta jäi reilusti tälle päivälle joten tänään menussa oli sitten haukipihvejä, lime-porkkanapyree ja hasselbackan perunat. Hauen joukkoon pannulla tiristelin hieman sipulia ja jokusen palan pekonia. Siis näitä paperinohuita siivuja joita Suomessa pekonina myydään. Ulkomaillahan se on aina reilusti paksumpaa, muttei ollut edes pakkasessa sitä hiukkaakaan tallella. Yleensä sitä pidän aina saatavilla. Jos pitää erityisesti mainita niin Mestaripalvin savupekoni on tavattoman hyvää, ihan kertaluokkaa parempaa kuin nämä plastiikkaan pakatut. Niin, hasselbackan perunat meinasi lässähtää kun ei ollutkaan mitään erityisen voimakasta juustoa käsillä, niinpä parmesania ripottelin pinnalle, ihan ok niinkin. Oman pellon porkkanoista sitten vielä viime huitaisuna rykäisin kehiin porkkanapyreen jonka maustoin ihan vaan limellä, ihan hyvää siitäkin. Kuinkas muuten. Hauki siis tekeytyi ensin leikkuulaudalla pienemmiksi paloiksi, siitä liihottivat kutteriin ja mausteet perään. Jokunen pyöräytys ja ruodot olivat mennyttä kalua. Tässä vaiheessa heitin sipulit sekä pekonit joukkoon sekä kermaa. Munan laitoin viimeisenä. Kelmun päälle tein pötkön, itseasiassa kaksi ja nämä sitten rullasin tiukaksi pötkäleeksi jotka vesihauteessa keittelin kunnes sisälämpö oli 67°C. Otin jäähtymään ja sitten vasta poistin kelmun, viipaloisin ja paistoin pannulla. 

Sukkela peruna löytyi kun hasselbackaa valmistelin. Liekkö menninkäisen tietty osa kuitenkin? 

Haukea ja hasselbackaa

Syksy saapui sittenkin

Onpas se ollut synkkä päivä, sataa tihuttanut aavemaisesti lähes koko päivän. Belgiassa taas poikkeuksellisesti säällinen keli, tulokset vaan heikot, sanoisin jopa kehnot. Ihan tätä en odottanut. Aamupuhteeksi kahvin jälkeen aamuyhdeksän korvissa polkaisin alueelle hakemaan ainekset perunasalaattiin jonka tänään alkupalaksi tein. Jälleen kerran reseptinä oli ravintola Mamin maanmainio perunasalaatti joka sisältää ihan frisee salaattia, uutta pottua, neulapapuja, isoja kapriksia sekä majoneesia. Kolme ensin mainittua sekä reilun setin porkkanaa ja sipulia koukin alueelta mukaani. Majoneesin toki itse veivasin, tällä kertaa tein sen neitsyt oliiviöljyyn kun oli muut hyvinkin loppu. Oliiviöljyllä tehty majoneesi aina maistuu erityiseltä, hyvää, mutta mielestäni sopii enemmänkin välimerellisiin salaatteihin. Huomenissa pitää noukkimistani punasipuleista tehdä marinoituja sipuleita sekä samalla säädöllä saatan marinoida punakaaliakin, sitä kun kaupasta tänään helmaan tarttui. Jos kohta sitä tuli perunasalaatista nautittua, tein sitten Gastronomers Guiden reseptillä kalatacoja. Näiden tortillojen kanssa tuli tulkintavirhe reseptissä, ymmärsin jotta 1,5 kuppia tulisi vettä, vaan se merkintä taisikin olla 1-1,5 kupillista. Noh, en mennyt paniikkiin vaikka maissijauhot sitten olivatkin jo loppu, jatkoin durumilla. Se siitä gluteiinittomuudesta sitten. Tämä oli kyllä ensimmäinen kerta kun itse näitä tein, olivat kyllä ihan hyviä, tosin ihan samalla tavalla näillä porsastelee pitkin ja poikin kuin kaupan lisäainekoppuroillakin. Kalana ei ollut reseptin dolfiinia vaan ihan kotimaista haukea, josta tuli vallan mainiota. Lopusta hauesta, sitä kun on reilusti, taidan huomenissa laatia mureketta tai pullia. Ehdottomasti erinomaista kalaa, hauki siis. Liiaksi sitä kartetaan. Tulipa tehtyä positiivinen havainto kaubamajassa tänään, avocadoja saa nykyään jo käyttökypsinä, ei tarvi viikkoa aikaisemmin ostaa ja itse kypsyttää. Se on niin kypsää touhua ennen ollut. Bunkkerin maissien kimppuun kävin myös tänään. Oli vielä turhan aikaista vaikka tuhero maissin päässä olikin jo rusehtunut. Liian aikaisin otin syötäväksi kuten kuvasta voi päätellä...

Vielä oli kimalaiset aamulla ahkerina!

Pottusalaattia 

Lähes täydellinen maissi 

Meinasi kuva näistä unohtua, muistin kuitenkin