keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Sieniä metsästämässä taas

Aamutuimaan sumua, hirviä ja peuroja uhmaten piti jo auringon ensi säteiden ilmaantuessa siirtyä autuaammille sienimaille, sielläkin näitä samoja plus susia, hirvikärpäsiä ynnä muita luonnon ikävyyksiä kuitenkin oli kaikki notkot täynnä. Puussa istui varis ja nauroi päin naamaa, orava pudotteli käpyjä päälle. En antanut niiden häiritä agendaa. Sieniä sitten ristiin rastiin tuli etsiskeltyä perin kehnolla menestyksellä ja kun tuntui sade alkavan, ei siellä sitten viitsinyt enempää möyriä. Parisen litraa taisi suppilovahveroita tulla. Tuli litrahintaa...

Yllättäen ja pyytämättä myös Suuri Valkoinen Metsästäjä Askaisten suunnalta otti kontaktia, peuran maksaa tulla tupsahti sitten faxiin reilun kilon klöntti. Tästäpä pidot pannaan pystyyn.

Siinäpä sienisaalis 6h kuivahtaneena, menivät juuri kuivuriin ässehtimään


Fantastinen maksa, eilen ammuttu peura.


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Kohti syyslomaa

Tätä on odoteltu, syyslomaa. Hyvin ansaittua. Raskaahko syksy tähän mennessä takana, pitäisi vielä jaksaa jatkaa joulun yli kohti kesälomaa. Koska seuraava kesä onkaan. Elokuussa varmaan lämpenee niin että pieni ihminen taas tarkenee. Tosin tällä haavaa kelit ovat mitä mainioimmat vuodenaikaan verrattuna. Pelto tarttis kääntää, missä on Mestari, kysyn vaan. Taitaa mennä lapiohommiksi.
Peltolan Juustolalta tuli kiitokset viimeisestä blogipäivityksestä. Mitäpä sitä kiittelemään, tuote puhuu puolestaan. On aivan fantastinen.

Viime viikko meni Nurmijärjen kansallismaisemissa, Aleksis Kiven hengessä viikko vierähti opiskellessa kaikenlaista. Tällä välin täällä Bunkkerilla ei tapahtunut mitään. Tai no, Viinilehti ja Viinistä viiniin 2016 vuosikirja kolahti faxiin.  Menee hankalaksi tuo viinin osto kun pitää kirjaa lukea uskaltaakseen hyllystä pullon ottaa. Kännykkäsovellus Viiniopas saa kyllä vielä olla se ensisijainen jota konsultoidaan.

16.10. perjantai, aamunkoitto Siikajärven rannalla


Eilen sitten oli nuorisoa visiteeraamassa pitkän matkan takaa, tilauksia otin vastaan ajoissa. Listalle sitten pääsi ribsit, valkosipulimajoneesi, lohkareet, coleslaw ja chilisoosi. Jälkkäriksi rykäisin Bistroruokaa kirjasta marskimaan pannacotan, sattumalta siitä sitten jäi pois mantelikrokantti. Ei haitannut menoa. Hyvää oli. Ribsejä uunissa soijalla ja chilillä maustetussa lihaliemessä kolmisen tuntia, sillä aikaa tein pari satsia majoneesia. Toinen meni perussettinä colwslawiin, toisesta tuli paahdetun valkosipulimajoneesin runko. Yhden valkosipulin paahdoin uunissa ribsien kanssa samaan aikaan foliossa, puristelin sitten myöhemmin majoneesin joukkoon, pikku blitz ja oli valmis. Tämän setin siis säilytin jääkaapissa Braunin pikkukutterin purkissa odottamassa kunnes sipuli oli valmis ja jäähtynyt, tarjolle toki panin eri purnukasta. 

Coleslaw oli perinteinen jenkkiversio, toki taaskin ilman sellerinsiemeniä. Niitä ei tunnu mistään löytyvän. Olenkin jo niiden osalta menettänyt toivorikkauteni.
Chilisoosin tein perinteisin menetelmin, sipulia, chiliä, tomaattia, sokeria, hunajaa, Coca-colaa ja mausteita. Keitto kasaan. Porasin. Ribsit tuolla voitelin ja uunivastuksella grillasin. Loppu soosi jäi dippikastikkeeksi. Himpun verran jännä soosi tuli, makeus suuhun ja kotvasen kuluttua silmäluomet hikeen. Hyvää se oli.

Lohkareet ihan rosamundasta roiskaisin, perunat pestyinä lohkoiksi, öljytylle uunipellille nahka alaspäin, päälle suola&pippuri, tuoretta Bunkkerin timjamia ja oliiviöljy triiskotus päälle. Uunissa kolme varttia. Toiseen astiaan ja taas samaista timjamia tuoreeltaan päälle.

Pannacotat toki tein kirjan ohjeen mukaan jo heti kun sain lihat uuniin, hurja määrä liivatetta meni tällä reseptillä, 22 grammaa kun normaalisti on käytössä nelisen levyä. 22g liivatetta tuolla tarkoitti 11 liivatelehteä. Aikamoinen määrä. Mutta tuli siitä hyvääkin sitten. Ei ollut belgialaiset mansikatkaan huonoja, itseasiassa vallan maukkaita. Kotimaisten puutteessa...

Viitisen kiloa viljaporsaan spare ribsiä odottaa työstöä


Ribsit ja soossit


Cole ja potut


Marskimaan pannacotta


  Tietenkin sain myös lahjuksia, hieno laser etsaus metallipohjaan lapsista, myös Savonia sarjan salaattiottimet tuli yllättäen ja pyytämättä. Ihan jännittää mitä tulee parin viikon päästä kun on virallien vuosipäivä?!? Lahjapöytä on katettu, ei mielellään sitten alle 150€ lahjoja ettei juhlan idea ihan vesity.

Nyt keua kohti uusia seikkailuja. Loma. Se alkoi myös.


perjantai 9. lokakuuta 2015

Faxi kolahti jälleen

Tällä kertaa ei niin yllättäen mutta osin pyytämättä, nimittäin oli eilen töistä kotiin tullessa oven takana muovikassillinen omenaa odottelemassa. Hilloa piti jo eilen tekemän, vaan hillosokeri olikin tyystin loppu enkä siitä sitten enää viitsinyt kipeine jalkoineni lähteä lähikauppaan köpöttelemään. Paikallinen R-Kioski on kyllä niin huono ettei sieltä hillosokeria löydy. Muutenhan sinne keskittäisin kaikki ruokaostokset. Tai sitten en. No onhan tuo nyt Siwaa halvempi...

Tänään sitten aamutuimaan läksin Turun kauppatorille töihin menon sijaan, tein toivíoretken kalan ja sienten osalta. Eipä sitten torikauppiaat olleet vielä puoli kahdeksalta hereillä kun sinne laskeuduin, kauppahalliin suuntasin Herkkunuottaan. Sieltä aina saa hyvää palvelua ja niitä pääsääntöisesti mitä sitten hakeekin. Tällä kertaa oli kiikarissa turska ja kampasimpukat. Sain kumpaakin ja vielä läpyskällinen lime-inkiväärigraavattua lohta, joka on heidän spesialiteetti. Pakanan hyvää!
Näistäpä aineksista vielä viikonloppuna pitää jotain kivaa laatia, kampasimpukat ja joku kiva pyre, turskan kanssa mennään MPW:n reseptiikalla joka on hyväksi havaittu jo aikoja sitten, jälkkäriksi varmaan juustolautanen. Peltola Blue ainakin siihen päätyy, se on sale se. Kuten sanottu jo useamman kerran, tuo on aivan tautisen hyvää juustoa. Himpun verran hintavampaa mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla, ei siitä konkurssiin mene. Tämä ei ollut maksettu mainos vaan oma mielipide. 

Tänään vapaapäivän kunniaksi sitten pikainen pyrähdys vielä Sotsin GP:n vapaisiin harjoituksiin, sen jälkeen pikapyrähdys takaisin kotiin ja kunnon rasvahunnulla olevat porsaan kyljykset pääsevät pannulle hikoilemaan timjamin, salvian ja valkosipulin kanssa. Toki vaahtovoissa.

Ensimmäinen hillosetti tekeentyy parhaillaan. Iso käsi Leenalle! 



torstai 1. lokakuuta 2015

Sadonkorjuuta

Pelto tuli toissapäivänä miltei tyystin kuoputettua tyhjäksi, perin vaatimattomaksi sato sitten jäi silläkin saralla vaikka odotukset oli korkealla niin perunan kuin sipulinkin suhteen. Tänä vuonna perunaksi valikoitui Annabelle koska sitä kehuskeltiin niin satoisaksi että. Itse olen tuota ostanut kaupasta ja onhan se maukas, mutta enpä tuosta satoisuudesta sitten ole samaa mieltä. Oliskohan tänä vuonna tullut viittätoista kiloakaan perunaa, en usko. Sama juttu sipuleilla, oli kelta ja punasipulia, aika pieniksi jäi ja sato perin niukka, ei niillä talven yli sätkytellä missään tapauksessa. 

Härkäpavut tuli jo aiemmin kerättyä kaikki, neulapavut eivät ennättäneet ensinkään, samoin pinaattisato ja surkeaksi. Loppukesästä laitettu retiisi ja salaatti sen sijaan antoi hieman satoa. Salaattia saa vieläkin hakea, samoin on vielä tuloillaan muutama varsiselleri ja pienehkö fenkoli. Kyllä niistä jotain kivaa saa lautasellekin sitten ajallaan. Toivottavasti.

Myös isku metsän siimekseen tuli tehtyä, kovin oli niukka saalis sieltä kuitenkin. Pari litraa kantarellia ja pari kolme litraa suppilovahveroa. Turhaan raahasin mukanani kaksi ämpäriä. No parempi kuin ei mitään. Huomenna kenties kantarellipiirakkaa ja keittoa. 

Loput perunat pellosta, muutama kilo.


Sipulisatokin jäi niukaksi


Salaatti sentään rehottaa yllättäen kasvaneen rikkaruohon seassa


Tämä varsiselleri oli iloinen yllätys, olin sen vallan unohtanut


Kantarellit odottavat pääsyä pannulle...


..ja suppikset kuivahtamista. Lopulta näistäkin on viilipurkillinen kuivaa silppua jäljellä.


Olipa siellä TV2 kanavalla tänään Kioski ohjelmassa Paavo Väyrynen, kyllä Paavo taasen viisaita puhui. Kuten aina. Saisivat vaan herkällä korvalla Paavoa kuunnella, siis nuo hallituksen poijjaat. Ja miksei flikatkin, kovin oikeistolaista politiikkaa siellä vääntävät että välillä oikein umpisuolesta ottaa.
Jälleen kerran Paavo oli oikeassa niin hallituskokoonpanosta kuin euroalueesta nykyisen leikkaustarpeen kautta pakolaistilanteeseenkin. Kovalla vauhdilla ollaan menossa kohti liittovaltiota jossa kotimainen päätäntävalta on luovutettu jotain lillukanvarsia lukuunottamatta Brysseliin. Itsenäisyyttä ei Neuvostoliitolle luovutettu, eurokommunismille se sitten luovutettiin noin vain.

Joutuin allekirjoittamaan 

Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa


perjantai 25. syyskuuta 2015

Kauden 2015 tomaattisato korjattu

Vihdoin tuli kauden tomaattisato korjattua, kyllä niitä sitten idätettiin siemenestä ja kasvatettiin pitkin vuotta, aina näin sadonkorjuuaikaan sitten kasvatustyö ruhtinaallisesti palkitaan. Ei voi kuin ihmetellä mihin nämäkin sitten laittaa.


Ensi vuonna sitten jotain ihan vallan muuta.

maanantai 21. syyskuuta 2015

Jyrkkä ei kapinalle

En sitten saattanut lopulta lähteä joukkojen mukaan Helsinkiin möykkäämään, kuitenkin rankka viikko takana jatkuvaa marinaa, agitaatiota ja propagandaa. Enpä perjantaina edes huomannut tällä puolen Suomea mitään kapinointiin viittaavaakaan, saati mielenilmauksia. Turun paperi sitten kertoili lauantaina ettei alueen poliisitkaan lakkoilleet. Toissa viikolla samainen lehti ilmoitti kauppatorilla olleen mielenosoituksen. Olin sattumalta kaupungilla tuohon aikaan, havaitsin mekastuksen ja kävin katsomassa. Lavalla nuori flikka rääkyi ja melttosi, 17-päinen yleisö oli ihan otettu. Taisivat jotain aaltoakin yrittää, ei siitä mitään tullut. Poliisi tuli ja partahipin otti huomaansa haastatteluun.

Nämä koettelemukset sekä perjantain holtittoman vedenpaisumuksen yritin saattaa unholaan tukevilla aterioilla. Perjantaina valkosipulikermaperunaa ja ribsejä. Lauantaina tuoretta maissia, naudan paahtopaistia ja ikiaikainen fondue lisukkeineen. Kyllä hyvää oli. Keli suosi todellakin tuollaista himpun verran tukevampaa ateriointia.

Tässähän tätä...


Kiva riesling, tätä käytin fonduen tekoon ja pari lasia jäi nautittavaksikin. Fonduessa juustona käytin mustaleima emmentalia ja sitten taisi olla hyvin maukasta goudaa ellen ihan väärin muista. Valitsin juustot kaupan maistelulautasten annin perusteella, maku oli vahva.

Pikku sienipallerot täytettynä tuoreella valkosipulilla ja tuorejuustolla. Leipanä Fazerin boule.


Toissasunnuntaina tuli Kuhankuonossa käytyä. Heppoinen saalis. Viime perjantain Hesarissa oli artikkeli jossa kehoitettiin laittamaan jäitä hattuun tämäkin asian tiimoilta, viikko tai puolitoista nyt pidätellään vielä henkeä.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Avocadoista sananen

Ihan liian vähän tulee tuota herkkupalleroa syötyä vaikka sitä jo lähes kaikista kaupoista saa syöntivalmiina edullisesti. Tässäkin kolikon kääntöpuolena on se järjettömän kokoinen hiilijalanjälki mitä niiden tänne raahaaminen maapallon toiselta reunalta aiheuttaa, toisekseen muut ympäristöongelmat jota avocadon kasvatuksen kanssa tulee. Mm. vesiongelmat ja muut. Aika järkkyä. En taidakaan enää avocadoja ostaa. No ostan tietenkin, en minäkään mikään jeesus ole vaikka aika lähellä kuitenkin.

Intouduin kuitenkin uuden Glorian Ruoka&Viini lehden kolahdettua faxiin uusista resepteistä niin että toki niitä sitten oli pakko kokeilla. Muunsin reseptiä toki niin etten naudan sisäfilettä saati lohi/kuhafilettä hankkinut. Ne korvasin ihan hevosen paahtopaistilla ja ahvenilla.
Eli avokadoa oli kolmea sorttia, häränsilmää paistitäytteellä, ricotta-sitruuna täytteisiä sekä ahvenceviche täytteiset avocadot. Niiden kylkeen sitten vielä minitortilloja salsan ja paahtopaistin sekä paistetun ahvenen kera. Kyllä näillä nälkä lähti. Olisin vielä chili-suklaa kokokkaan tehnyt, suklaa pääsi unohtumaan joten se sitten jäi. Mojito oli jälkkärinä, minttua kun kasvaa nyt ihan holtittomasti ihan täällä bunkkerilla.

Hevosen paistin loppuosa, vajaa kilo, päätyy kohtapuoliin gulassin rungoksi. Tämmöiseen ikävän harmaaseen sadepäivään gulassi sopii vallan mainiosti. Sieniä olisin mielelläni lähtenyt metsästämään. Miksei kukaan lähde mukaan, kysyn vaan.

Ahven-cevichetäytteiset


Häränsilmähevosenpaahtopaisti kopotikop


Ricotta-sitruunatäytteiset avocadot


Ja kun ei aamulla kiirettä kirkkoonkaan ollut, tein tuollaisia pikku pekoni-munamuffinseja. Kännykässä oleva Kitchen Stories appsi tämän mulle ehdotti. Ihan ok setti. Juustoa tässä oli, emmentalia käytin itse. Olisi voinut jotain voimakkaampaa juustoa olla.