Pitkä lyhyeltä tuntunut perjantai

Jälleen kerran Gourmet Club kokoontui hyvän ruoan ja viinien ääreen, vieläpä onnistuneesti. Illan teemana oli, kuten pitkä perjantai lienee jonkin saagan mukaan, verinen. Verta pakkiin siis. Taas joutui havaitsemaan tieskö jo monennenko kerran saman ilmiön, aina kun jäsen M on tänne kutsuttu niin televiisorista tulee Ruotsin kuningasperheeseen liittyvää ohjelmaa koko päivä. Aivan ensimmäisellä kerralla vuosia sitten soittelivat tätä tunnaria jossain Tukholman kirkossa kun Viccan sai Dänin. Vai mitenpäin se meni. Joku sai jotain jossain. Kenties se oli isäpappa Kalle-Kustaa joka sai baarin takahuoneessa jotain? Sama se.

Juhlakaarti sai eilen kuitenkin tämän menun.

Piti alunperin tehdä toast skagen kun kerran alkuviikosta saaristolaisleipäkin tuli sille tehtyä. Suolatta. Kävin Murun reseptiikalla tämän kimppuun, olikin oiva valinta. Ihan eri makumaailma kuin se perinteinen raskaahko smetana punasipuli dijon tilli yhdistelmä. Tässä oli kurkkua, majoneesia, konjakkia, muutama tippa tabascoa ja sitten toki rapua. Rapuja Murun reseptissä oli kahtaa sorttia muttei ollut saantia esim lumirapujen lihoille joten koko settiin käytin sitten ihan katkarapua. Majoneesia tein toissapäivänä - liian vähän! Kerrankin, yleensä sitä aina jää liiaksikin ja saa viikon syödä ja piilottaa sitä joka paikkaan. Tällä kertaa tein liian vähän, en ajatellut nokkaani pidemmälle, sitä kun meni pääruoan kuorrutteeseen suurin osa. 

Jätin sitten kurkuista kaapimatta sen vetisen keskiosan pois ja skagenista tuli lopulta niin juokseva että päätinkin sen sitten tarjota ryyppynä lasista jonka pinnalle laitoin lohen mätiä. Jännä juttu että tässä lasissa kun olivat odottamassa vieraita jääkaapissa sen reilun puoli tuntia, shotti jämähti eikä mennyt yhdellä eikä kahdella mutta kolmannella sitten alas. Hyvää se silti oli. Tänään aamulla tätä maistelin sitten lisää...

Amuse

Toissailtana tekemäni mustamakkara eli boudin noir ei ollut ollenkaan huono. Sain sen paistettua ja kylkeen rakentelin puolukasta ja karpalosta perinteisen riistakastikkeen. Tuoretta meiramia käytin reseptiin yhden puskan ja kuivattua himpun verran. Olisi saanut olla enemmän. Ja ehkäpä hienoksi pilkottua ja paistettua pekonia? Suolaa nyt ainakin. Meni se näinkin. 

Pääruoka hauki oli illan kohokohta ja ilmeisesti kaikkien suosikki, sen verran vuolaita kehuja se sai pöydän ympäriltä. Kyseessähän oli ravintola Mamin chefin Marko Rauhalan resepti haukimurekkeesta jota olen nyt useampaan kertaan tehnyt. Koskaan en kyllä ole skånenperunoita tehnyt mukaan, tällä kertaa valjastin jäsen M:n tekemään beurre blancin annoksen kylkeen. Se kannatti, kastikkeesta tuli vallan mainio, jopa erinomainen! 

Jälkkäriksi rakentelin jo toissapäivänä setin jossa pohjimmaisena oli brandyssä ja vahvassa sokerissa keitettyjä vadelmia hyydytettynä kerroksena, sitten sen päälle vahva cappuccino pannacottakerros a la Tomi Björck, koko komeuden päälle kotimaista karpaloliemi plus yksi karpalo sellaisenaan happoa tuomaan. Eipä näitäkään kuppeihin jäänyt kuleksimaan.

Illan viinitarjoilu oli tämän tyyppinen, lisäksi oli Etelä-afrikkalainen Rijk's hanapakkaus joka paljastui vallan mainioksi seurusteluviiniksi. Ei huono. Alkupalan eli boudinin kaveriksi oli tuota vasemman laidan ranskalaista, joka oli laivalta, kallis ja aika vaatimaton kaveri loppujen lopuksi. Pääruoan kylkeen rykäistiin tuo Thill's pinot blanc mikä oli haukimurekkeen kylkeen happoisuudessaan täydellinen kaveri.

Jäsen M toi Duriuksen joka oli kyllä mielestäni illan paras viini täyteläisyydessään, pelihetken kaveriksi. Sanomattakin lienee selvää kuka pelit(Qube Bon Appetit) voitti.

Aamulla oli sitten aika tiskata eilisen astiat, pari koneellistahan sitä tuli. Mikäs tässä on uudella tekniikalla toimia. Ja aamupalaksi muodostui kuppi kahvia, itsetehtyä saaristolaisleipää ja tätä Murun skagenia...

Olisi varmaan Paavollekin maistunut!

Hyvää Pääsiäistä!

On tässä puuhasteltukin

Pääsiäisen vaativimman komponentin ääreen tänään jo päivällä asetuin sillä mentaalilla jotta tämä taas hoidetaan Tamimaisesti klip klap ja kaappi soi. Toisin kävi. Reseptiikkaa noudantin orjallisesti, silti makkara oli raakaa kun uunista otti ja pannulle pani.  Tässä kohtaa tein sitten virheliikkeen ja laitoin makkarat kattilaan kiehuvaan veteen. Perkele siinä sitten kuoriasia häipyi kuin pieru saharaan ja jäljelle jäi maukasta mutta vähemmän ulkonäöltään houkuttelevaa tuotetta. 

Tämänkin tiesin ja miksi perkuleessa piti lähteä... 

Sain kuitenkin osan pelastettua ja siitä sitten oli pakko pientä makutestiä tehdä. Ei sitä oikeastaan tiedä mitä keitinveteen on lionnut, sen verran vaatimaton oli makkara. 

Se siitä. Huomista jälkkäriä varten keittelin vadelmaa reilusti sokerin kanssa, tilkan pari brandyä laitoin joukkoon. Pieni ranskalainen ote tähänkin. Sitten liivatteet ja kuppiin. Päälle sitten kotvasen kuluttua kun tämä on jo hyytynyt, cappuccino pannacottaa. Ja sen päälle sitten sokeroitua karpaloa ja viinaa. Katsotaan nyt.

Verta pakkiin

raakamakkara

Keitettynä haalistuu

lautasella pahuksen hyvää

Pääsiäisen menuajatuksia

Taas on tullut se aika jolloin neitokaiset, hautalat ynnä muut istahtavat luudilleen kissojen ja kahvipannujen kanssa lentämään ympäriinsä ja tekemään ikäviäkin taikojansa. Mitenkäs se vanha kansantarina menikään, pääsiäisen aikaan trullina navettaan ja vips! lehmiltä nännit pois... tjms. Mämmihattuun en pukeudu tänäkään pääsiäisenä... vai pitäiskös se olla vaatimuksena pitkän perjantain Gourmet Clubin kokoontumisella?

Ei.

Pitkän perjantain menu lienee sitten nimensä mukainen. Tätä olen tässä pari kuukautta puntaroinut jo ja olen melkoista jaakobinpainia käynyt itseni kanssa. Aterian pitää kuitenkin olla sellaista että ehtii vieraiden kanssa seurustelemaankin, muttei toisaalta liian yksinkertaista. Viinimatcheja en tällä kertaa saata tehdä. Kaapissa on hyvää ranskalaista viiniä alkupalan kylkeen ja pääruoan kanssa sitten kenties jotain mitä Veijo Alko suvaitsee suositella. Valkkaria siis. 

Pitkän Perjantain Pidempi Menu

Toast Skagen 

(Murun reseptillä + itsetehty saaristolaisleipä)

***

 Mustaa körtsikkää, puolukkaa

***

Haukimureke Mamin tapaan

***

Espressopannacotta, karpalokastike

Mustan makkaran rykäisen huomenna puolivalmiiksi, periaatteessa myös puolukkakastikkeen sekä jälkkärinkin voisi tehdä. Haukimurekkeen kaveriksi en kyllä mitään Skånen perunoita tee, beurre blanc riittänee tällä kattauksella. 

Pääsiäispäiväksi sitten on toiset, perinteisemmät metkut mielessä. Jälleen kerran tätä mustaa körtsikkää tai sitten savuankeriaasta jotain MPW:n reseptiikalla, jos sattuu Herkkunuotasta löytymään. 

Pääruokana sitten perinteinen karitsan kare, valkosipulivuohenjuustoperunat ja punaviinikastike. Eli ihan pakanan tuhtia ja täyttävää. Jälkkäriksi varmaan iskeytyy myös vähemmän perinteiset karamellisoidut ja rommilla glaseeratut banaanin jäätelön kera. 

Tämä on gameplan tällä hetkellä, kauppalista on toki kirjoitettu, mutta sen jäsentäminen puuttuu vielä. 

Samoin tuo GC:n alkupalan lopullinen muoto, toisaalta tahtoisin sen olevan kampasimpukat boudinin päällä, niiden alla hernepyre ja kunkin kampasimpukan päällä vielä pikku tiraus siian tai muikunmätiä. Sitä samaa mitä sitten skagen amuseissa on. Tämä jää tiirailtavaksi.

Miksen pyytänyt tulevaa suurlähettilästä Tampereelta viime viikolla tuomaan kaviaaria? Se olisi vaan sen kerran kirpaissut 50€ - pari vedonlyöntiä Formula ykkösiä. Tämän asian kanssa saan sitten painia myös. 

Kevätkokouksen aattona

Huomenna Raision Keskustan kevätkokous, asioita lienee ihan tarpeeksi joka rintamalle. Itse jopa närkästyin tänään miten kaupungin tekninen lautakunta oli toiminut; viljelypalstojen vuokria oli nostettu 100% sekä oli mielivaltainen siivousvelvoite asetettu. Jollet siivoa palstaa jonkin epämääräisen tahon mielen mukaan, kaupunki suorittaa sen ja perii 62€ maksun vuoden lopussa. Aivan järjetöntä. Palstalaiset, suurin osa heistä iäkkäämpää väkeä jotka tuolla ovat vuosia toimineet, ovat sinne pieniä työkalujen yms säilytyslaatikoita tuoneet jottei joudu alvariinsa työkaluja kuljettamaan kotoa palstalle ja takaisin, samoin vesitynnyreitä johon on sadevettä kerätty ja sillä palstoja osin kasteltu. Nyt kaupunki haluaa asettaa, tai siis asetti jo, rasitteen tälle harrastajakunnalle keinotekoisen siivousvelvoitteen myötä, kaikki pitää olla palstalta pois 15.10. mennessä tai kaupungin setä tulee ja vie roskiin. Hoitaisivat muut siivousvelvoitteensa pitkin kesää ennen kuin lähtevät moiselle tielle. Ja kuka lopulta määrittää tämän tarpeen? Joku tonttu-ukko konttorissaanko? 

Tulee vaan taas mieleen kenen asiaa tässä siivousvimmassa ajetaan? Jos sinne palsta-alueelle jää joku tynnyri, ämpäri, laatikko tai kuokka niin kenen esteettistä silmää se häiritsee? 

Enemmän luulisi talviaikaan häiritsevän nuo tolkuttomat lumikasat hiekan ja koirankusen värisinä joita vaan piisaa loputtomina vuorina, ne ei häiritse mutta jossain syrjässä joku ämpäri niin tekee?

Onko kyse siitä perisuomalaisesta kateus voittaa kiiman perisynnistä lopulta? Vaiko poliittinen demarien ja vasurien ponsi ettei lähistöllä olevan lastentarhan pikku pilttien pidäkään kuokkaa tai lapiota nähdä? Sähköhän tulee pistorasiasta, raha seinästä ja ruoka mäkkäriltä tai eineksinä tehtaalta.

Vai onko kokoomuslainen golf kerho ajattelu puskenut pintaan, pitäähän sitä saada harjoittelukenttä ihan tänne Raisioonkin, sopiva soiro siihen.

Ei ole järjettömyydellä mitään rajaa. Saa kommentoida.

Kuitenkin, närkästys sijaan ja asiaan. Aamusta sitten aloin jo piirakkapohjia vääntämään, puolitin reseptin ja sen mukaan tein kun kerran on neljä irtopohjavuokaa käytössä. Neljään pohjaan meni vajaa puoli kiloa voita,  litra jauhoja, suolaa, sokeria ja mitä parhainta Raision kraanavettä. Veivasin pötkäleet ja laitoin jääkaappiin tekeytymään. Tällä välin sitten pohdin teenkö samalla vaivalla lettipullaa vaiko mitä. Jätin pulla-asiat muhimaan ja päädyin sitten piirakoiden täytteisiin. Iso purjon jötkäle löysi tiensä puolitettuna kasariin jossa oli vettä, suolaa ja voita. Keitin kypsäksi. Tätä purjoasiaa muuten jossain välissä lisää. Fantastisen makuista ja sain vinkkiä lisätä tätä ja hummeria... 

Punaista paprikaa pari sekä iso sipuli kuutioitui ja joutui pannulle myös, pieni suola ja sokeri. Saivat jäähtyä. 

Piirakat rykäisin kasaan, esipaistoin pohjat toki, hernekilpi oli kullakin jottei liiaksi nouse, sen jälkeen täyttö. Savulohta kalasta reilusti, päälle pilkottua purjoa sekä sipuli-paprika sekoitusta. Päälle kerma-muna-ranskankermaseos maustettuna. 

Maistoin kotvanen sitten kumpaakin, hyvää tuli omasta mielestä. 

Torttu raakana

Munittuna

Uunista pois..

Pari pullaa

Hiiohoi ja rommia pullo!

Tulipa sitten taas seilattua pitkin ja poikin Tukholmaan ja takaisin lähes uudenkarhealla Baltic Princessillä. Hauska reissu oli, tuli tutustuttua miniä ehdokkaaseen, vävyehdokas onkin jo tuttu. Hän myös oli mukana. Bingosta ei sitten tapani mukaan voittanut mitään, automaatit jätin tyystin väliin. Samoin jäi Happy Lobster väliin, ja sekös tässä nyt jäikin kaihertamaan. Ehkäpä sitten ihan joka reissu ei olekaan tarkoitettu että hummeria, ostereita ja sen semmoisia sitä sitten pääsisi syömään. 

Eipä sillä, enpä päässyt merenneitoakaan maistamaan.

Paluumatkalla sitten buffet katsastettiin ja tämä oli kyllä kehno. En ole miesmuistiin noin huonossa buffassa ollutkaan. Valikoima oli perin rajattu, informaatiolappuset tarjoilulautasten päällä taas todella huonot eivätkä kaikissa paikoissa pitäneet ensinkään paikkaansa. Ei ollut rapuja, katkoja ei oltu käsitelty, kauhea homma poopshoottia ottaa pois ja simpukatkin oli kylmiä. Sitten yhtä graavilohta vaan ja ne pakolliset blinit, smetana ja leväkaviaari. Kiva semmonen toast skagen tyylinen suupala oli tarjolla. Se oli hyvä. Sushipöytään meni toiviorikkaana mutta ei, se oli huono. Itse en ole mikään sushin suurin ystävä vaikka mielelläni sitä syön ja teen, tämä oli kuivaa kuin beduiinin sandaali. Aika huono esitys. 

Jätin normi alkuruoan ja pääruoan sitten vallan pois, ne on niin nähty. Tylsää perunaa ja lihaa. Tein iskun texmex sektioon, otin pikku tacot, ne oli ihan sitä kaupan perussettiä. Tosin näissä oli pavut ja sitten eräs insinöörioppilas ne koukki setistään pois. Ei tiennyt mitä teki. Taitaa katua vieläkin. 

Jälkkäripöytä oli kattava, oli kirpeää marjashottia, suklaata ja ties mitä. Sitä ei voinut kritisoida, tai olisi mutten tee sitä koska olin itse tyytyväinen jäätelöön. Ja se shotti oli erinomainen.

Jänniä etikettejä näin sitten kaubamajassa, en kyllä ostanut mokomia. Jääköön sitten muille. Parikin työkaveria tuli heti mieleen. 

Piristystä menomatkaan, Turun Kauppatorin reunalta lohduttava viesti

Tukholma, tuo kaikkien jäälauttojen äiti

Jyrki M, en tiennytkään että olet rommirintamalle siirtynyt

Ja Kikkekin, ettäs kehtaat. Rommia vaan siellä sun vuorellas.

Suppea alkupala

Kehno sushi. Marinoidut punasipulit olivat hyviä.

Mun jälkkäri. Tuo shotti oli hyvä. Niitä olisi voinut useammankin syödä. Jätski jäi kuvaamatta.

Luvattu maljan nosto erään bloggarin 25v synttäreiden kunniaksi!

Tää oli taas tänään tätä, burgereita, itsetehtyjä ranuja sekä rimpsuja. Mitään ei jäänyt. Pakko oli puuhastella kun tuleva insinöörikaksikko oli vallannut sohvan, telsun ja netin. Hyvänen aika.

Auringon häikäisyä piiloon

Me muut täällä vaan joudumme 247 kärsimään, yöllä on pimeää ja äärimmäisen kylmää, päivällä taas häikäisee niin ettei meinaa eteensä nähdä. Ainut hyvä puoli tässä paisteessa on että se sulattaa myös tuota valkoista kuolemaa pois. Olen jo valmiina syöksymään pellolle jahka sen aika koittaa, kiire olisi saada perunat maahan. Ja ennen kaikkea kalkkia vielä kun lumihuntu tienoota peittää. Ehkäpä päästäisen jälkeen alkavalla hyvin ansaitulla lomaviikolla sitten. 

Muutoin täällä on aurinko sisätiloissa tehnyt ihmeitä, en turvaudu tänä vuonna pääsiäisruohoon vaan pääsiäisvesikrassi tekeytyy kauhealla vauhdilla, kuten myös basilikat ovat terhakasti nousseet. Lisävaloa olen nousukkaille antanut iltaisin kasvilampulla, jonka teho/hyöty jää sitten nähtäväksi.

Ylihuomenna matka vie Tukholmaan, mikä keli siellä sitten lieneekään. Matkalla koitan täyttää itseni ravuilla yms meren elävillä. Oliskohan merenneitoa tarjolla?

Ei keittiö vaan makkaripuutarhan antimia:

Genovalaiset basiliskot ne sieltä ilmaantuu.

Enemmänkin samaa sorttia. Takana piilossa ns pikkukärpäsansa. Toimii.

Fesikrassi

Nyt 4*I tossa naapurissa...

Pää kolmantena jalkana

F1 kausi 2013 pärähti bensankatkuisesti käyntiin viikonloppuna varsin mainioin tuloksin. Suomalaiset ratojen gladiaattorit pärjäsivät suhteellisen hyvin, Kimi otti voiton suvereenilla ajolla, Vale Bottas ensimmäisessä F1 kisassaan surkealla autolla päihitti tallikaverinsa ja toi auton maaliin, Nicolla sitten Mersu levisi alta. Noinkohan hänellä käväisi mielessä se Mersu-miesten tuttu tunnari "siihen sammui johtotähti, lätkimään jätkä lähti...". Nooh, Nico taitaa viedä tänä vuonna MM:n - ja jo on aikakin. Tai sitten sen vie Asturian korskea orhi Fernando Alonso Diaz.

Lauantaina sitten lähes Melbournessa ollessani alkoi pienen ihmisen tekemään mieli burgeria, ei kun toimeen. Hunajasinappisen majoneesin tein burgerin kaveriksi, jonka taas väänsin Partasen paistinjauhelihasta. 

Sain myös yllättäen ja pyytämättä jäniksen lihaa, se herätti heti muistikuvat miten Marco Pierre White sitä aikoinaan teki. Jänis oli sitten pakko jo sunnuntaina valmistaa, ja olipa se hyvää. Kaveriksi sen kanssa pataan jouti jokunen porkkana, varsisellerin varsi ja muutama sipuli. Vettä ja liemikuutioita. Tunti uunissa ja avot. Kylkeen Lapin puikulasta muusi ja silputtua persiljaa päälle. Excellent!

Tänään sitten oli aika leipasta leipää, en vaan osannut päättää mitä reseptiä käyttäisin joten en sitten aiemmin käyttämiäni käyttänyt ensinkään vaan noukin netistä mainion ranskanleipäreseptin vuodelta 1909.

Tuosta tein puolikkaan annosta, tosin suolaa olisi voinut laittaa enemmän, taikina nousuun ennen paikallisjärjestön kokousta ja sen jälkeen uuniin. Tuli kuohkeaa ja hyvää leipää. Olisi voinut isommankin leiviskän tehdä mutta olen tyytyväinen tuohonkin.

Burger.

Jänistä ja puikulaa.

Ranskis