Makkarafestarit 2012 ®

Ne Viralliset® Makkarafestarit® 2012 tuli pidettyä menneenä viikonloppuna perin kehnosta säästä huolimatta. Ja vielä siitäkin huolimatta että Imatran suunnalla on kopioitu Festariemme idea ihan nimeä myöden ja sitten mitä ilmeisimmin halpahintaisin keinoin houkuteltu paikalle väkeä sankoin joukoin. No ne miljoona kärpästä... no mutta, vitsailu sikseen, termokset Imatran suuntaan myös vaikka vaatimattomampaa makkaraa siellä teettekin. Kuten sanottu, perin kehno keli oli odotuksena koko alkuehtoolle, itse ennustin sateen loppuvan klo 2100 tuntumassa, näin sitten myös kävikin. Tuolloin makkarat ennättivät grilliin eikä grillaushenkilökunta kastunut laisinkaan. Vaikka kyseessä on makkarafestarit, on menussa myös alkupalaa ja jälkkäriäkin. 

Tänä vuonna Mestaripalvi sponssasi Makkarafestarien Virallisen Sinapin® joka toki on Pirjo-mamman sinappi. Aivan pahuksen hyvää sinappia makkaralle kuin käkkärälle! Suosittelen! 

Lohta rykäistiin alkupalaksi, laitoin reilusti cayennea, savustettua paprikaa ja silti maku ei ollut lainkaan ylitsekäyvä. Itseasiassa pahuksen hyvää.

Ihan pahuksen hyvän salaatin laati jäsen P ohjeiden mukaan, sen verran ohitettiin reseptiikkaa että oli ihan pakko ruohosipulia pilkkoa mukaan. Kevätsipulin puutteessa. Tämä oli muuten Sara LaFountainin kirjasta jonka nimeä en saa mieleeni. Saraa en saa mielestäni :)

Touhu alkoi makkaroiden kanssa oitis kun hameväki joutui saunaan. Tein lammasmakkaran massan, toki siitä ei sitten ihan kosher tullut kun vaaksan mittaisen pätkän oikein rasvaista possun kylkeä täräytin mukaan. Tomi Björkin reseptiikkaa yritin noudattaa to the letter mutta kun lihan määrän nostin kaksinkertaiseksi, piti mausteitakin sitten pruuvata ylemmäs ja mielestäni tästä tuli ihan pahuksen hyvää. Lammas muutenkin on julmetun hyvää. Itse aina olen ollut possun ja naudan ystävä, kenties näin kesällä tulisi toimeen pelkällä lampaalla ja kaloilla? 

Teimme myös chorizoa, josta neljän lisämaustamisen jälkeen tuli täydellistä. Mutta tässä muutama kuva kun alkaa suoli täyttyä. Suoli siis oli myös Mestaripalvista haettua, 10m/plo. Kyllä siinä kelpaa suoleen vedellä.

Suoli valmiina penetraatioon

Vehje valmiina

Tässä sitä allekirjoittanut on syöttämässä kun toiset jyystää ja toiset vastaanottaa

Tiukka ote, jämäkkä vastaanotto, ei velttoilua

Kiekuraa tulee 

Ja pienempääkin pötikkää

Tässä kohtaa teimme jälleen kerran hiuksen hienon virheen, panimme samalle lautaselle sekä chorizon että lammasmakkarankin. Tarkkasilmäisimmät kuitenkin huomaa eron, chorizossa punaisia chilipilkkuja, lammasmakkarassa vihreitä korianteripilkkuja.

Ensimmäiset pötikät grillissä

Tuoksut olivat hyvät, maut vielä paremmat. Karhu nähty Lounais-Suomessa.

Aijaijai, valuu kuola suupieltä myöden vieläkin

Lammaskiekura ja muut kaverit 

Pari peruselementtiä hyvään makkarajuhlaan!

Perkuleen hyvää muurikasta tulossa, uutta pottua, sipulia ja mausteet. Huippukokki vauhdissa :-)

Kyllä näitä pitäisi saada kerran kuukaudessa. Ihan eri makkara kuin normaalisti makkara käsitetään.

Coleslaw

Potut

Chorizoa ja lammasmakkaraa

Kaikki makkarat meni, ei jäänyt kotiin tuomisia. Kuitenkin 4kg tuli tehtyä 99,9% lihaprosentin makkaraa. Aivan perkeleen hyvää, ei voi kuin kehua.

Meinasipa unohtua. Kun kerran on vuosittainen tärkeä tapahtuma, tahdoin muistaa Gourmet Clubin muita jäseniä pikku lahjalla. He kuitenkin viime vaalienkin aikaan olivat hyvin taka-alalla, eivät tehneet ääntä ja vaatimattomuuteen kietoutuivat ja pitivät kynttilää vakan alla. Itse en siten toiminut vaan toimin oikein siltikin vaikka kansa äänesti väärin. Joten luin lähtölaskennan ja aloin jo työn seuraavaa presidentinvaalikampanjaa silmälläpitäen. PAAVO 2018 on laukaistu käyntiin, sanokaa minun sanoneen.

Sanomattakin lienee selvää että mukien saajat olivat haltioissaan. Olin minäkin.

Juhannusviikon kiireet ohi

Juhannus ja sen jälkeinen viikko meni työkiireiden parissa, oli Sloveniasta vieraita, tuttu kaveri tosin käymässä. En ennättänyt bloggaamaan, ja kun olisin ennättänyt, en jaksanut. Mutta pari sanaa Juhannuksesta. Sehän meni pikaisen aikataulumuutoksenkin jälkeen ihan nappiin, tuli siskon flikka syömään siippoineen. Ateriasta tuli mielestäni vallan mainio kokonaisuus, vaikka visuaalisesti jäikin aika kehnoksi. Sain flikan syömään sieniä, iso plus hänelle siitä että uskalsi ihan herkkusientäkin maistaa. Juhannusta siunasi kaunis keli, tosin keittiössä meni kotvanen aikaa. Juhannuspäivänä otin tämän sitten takaisin ja tein edullisen tarjousristeilyn Silja Linellä. Kumma miten 8 euron risteilyllä tyhjenee niin tili kuin kukkarokin.Mukava reissu oli kuitenkin, tuli bingossakin istuttua. Sekä kannella, keli oli mitä mainioin. Arkiviikosta ei sitten voinut sanoa samaa, maanantaina alkoi siihen malliin tuo hyytävä sateinen keli ottamaan kupoliin että tiistaista alkaen kuljinkin sitten autokyydissä töihin fillarin sijaan. Rajansa kaikella.

Muutama tuokiokuva menneeltä viikolta

Timo ja kampela sekä beurre blanc

Beef Wellington

Lemon Posset ilman mintunlehteä

Lemon Posset mintunlehden kera. Kuin Steve McQueen.

Raparperitorttua Kartanon perpereistä. Pahuksen hyvää. Missähän vuoka luuraa?

Hieno Juhannus :-)

Laivalle Juhannuspäivänä reitti vei, oli pakko siellä sitten relata ja syödä hyvin. 

Hummeria yms meren elävää tollanen alkupalalautanen

Tiramisu jälkkäriksi, friteerattu raparperilastu, ihan perkuleen hyvää!

Juhannuksen alla

Tänään juhannuksen aluspäivänä on saanut juosta pää kolmantena jalkana eestakaisn ja taastakasin, taivaan kiitos tein ahkerasti alkuviikosta työliikkeitä että sain tämän päivän sovitettua kalenteriin vapiksen merkeissä. Lähes satavuotiasta äitimuoriani aamutuimaan kuskasin kaupoille ja sen jälkeen itse kiiruhdin leikkaukseen. Hiusten. Tämä oli puoleltani karkea virhearvio. Puolen päivän aikaan kun ennätin muilta kiireiltäni, mm eräälle tutulle kannoin läänin toiselle puolelle krokettipeliä jottei juhannus tyystin pilalle mene, ennätin Turun kauppatorin kautta Länsikeskuksen Cittariin jossa väkeä oli mustanaan kuin keski-Afrikan valtiossa. Onneksi tuonne tein ns täsmäiskun, hain etsimäni tarjoilupöydän, ja löysinkin sen alle viiden minuutin mikä sinänsä olikin jo suoritus. Tuon jälkeen matka vei Mestaripalviin jossa sain jonotuslapun numerolla 83. Menossa 30jotain. En jäänyt hikoilemaan. Makkarafestareiden viralliset Pirjo-mamma sinappiasiat hoidin kiireemmän kautta pois ja siirryin kaffeelle uuden pöytäni ääreen Bunkkerille. Ei kuitenkaan ollut aikaa hukattavaksi saati siihen että olisi alkanut kanaa grillaamaan ja vesimelonia mutustelemaan, ei. Kauppaan tuli kiirus, Myllyyn vei tie, Prismaan. Aivan järjetön ruuhka täälläkin. Miten ihmeessä ihmiset tulee nykyään toimeen kun kärrytolkulla pitää ruokaa ostaa parin päivän takia. Ei tajua. Enkä sitäkään että TAAS oli kalatiskissä metritolkulla ulkomailta tuotua kalaa, kotimaista hyvä jos muutama. Aika surkeaa. Ja ihmiset ostaa näitä. Mutta äänestäähän ne kokkareita ja demareitakin. Järkytykseltäni jatkoin matkaa, tanakka ote kärrystä ja ostokset plakkariin. Parikin artikkelia jäi saamatta, nyt pitää oikein kysyä MISSÄ on kaupoista isot voitaikinat? En jaksa joka kerta itse tehdä, myönnän. Nyt sitten pitää varmaan tehdä kun yritin tässä mennä siitä missä aita on matalin. Ei vaan käy. Toiseksi käy näin kun EN halunnut, siis lihaliemen suhteen. En Mestaripalviin myöhemmin enää mennyt vaikka oli tarkoitus, lihaliemi pitää sitten kuutiosta laatia :-( Ai bergl. Kävin alueen kaikki kaupat tässä illan mittaan läpi. Ei löydy, tässä on pakko olla terveysfasistien salaliitto kyseessä - muuta selitystä ei ole. En anna tämän häiritä, otan toisenkin ruukullisen viiniä tässä vaiheessa. Tässä kirjoitusvaiheessa kun on huomista varten piirakka valmis, ja Lemon Posse  tekeentyy. Iso käsi Sirpalle, ilman hänen vaivojaan tätäkään torttua ei olisi tehty :-)

Raparperitorttu

Käväisin alueella viemässä vielä parikin säkkiä multaa, pitäähän sitä vielä salaattia ja ruohosipulia saada kytemään alueelle. Muutama tuokiokuva ronteista.

Karviainen

Sibbe

Pinaatti und tilli

Yrttien ja muiden ronttien kimpussa

Kyllä ne sitten loppujen lopuksi alkaa kasvamaan kun lämpöä on riittänyt, saisi vaan sataakin vielä. Ei sitä joka ehtoo jaksa eikä viitsi kastella, ei ainakaan montaa kertaa. Eilen olin muutaman tunnin pellolla nyppimässä rikkaruohoja, aika hyvin sain niitä pois sieltä mistä otinkin, eli sipulien kimpusta. Keväällä kun käänsin tuon pläntin, olisi silloin vaan pitänyt joka lapionpiston jälkeen kaikki juuriaines kerätä pois. Nyt siitä laiskuudesta saa sitten maksaa rikkaruohon nyppimisellä. Sankkoja vapaaehtoisjoukkoja ei ole notkunut lähistöllä, valmiin tuotteen vonkuajaa kyllä piisaa. Kyllä omaan laariin menee kaikki tuotto. 

Täällä bunkkerillakin alkaa pikkuhiljaa kesä tulemaan parvekkeen purkkeihinkin, mutta tuntuu kuin ihan tolkuttoman hitaasti verrattuna viime ja edellisvuoteen. Negatiivisena havaintona alkakastelevassa parvekelaatikossa ollut ihan pahuksen iso basilikasetti on varmaan pilalla, koko multa pinnalta ihan homeessa. Noinkohan auttaisi pelkkä mullan vaihto ja basilikoiden varovainen siirto? 

Rakuuna nousee kohtalaisesti

Persilja myös

Tämän kesän kokeilu, maissi

Minttua... mojitokesä tulossa

Pinaattia kaverinaan paistisipulia

Tänään sitä teki kahvin kanssa jotain hyvää pullaa mieli, en vaan jaksanut mitään lettiä saati korvapuustia alkaa vääntämään, tein zeppoleja! Nämä ovat kerta toisensa jälkeen hyviä. Pitää joskus kokeilla maustaa niitä suklaalla tai sitruunalla. 

Rankka viikonloppu takasuoralla

Kyllä tässä on ihmisen taimi saanut kiemurrella ja venkoilla kuin mato koukussa, sen verran surkea on viikonloppu kaiken kaikkiaan ollut. Poskelleen menee niin veikkaus kuin muillakin rintamilla, Keskustan puheenjohtaja kisa vasta olikin rimanalitus vailla vertaa. Ainoa hyvä puoli siinä on se että tuo Laaninen lähtee johonkin muualle viisastelemaan, muuten voisi nähdä valinnassa paljonkin huonoja ja vieläkin huonompia piirteitä. En mene niihin nyt. Sen sijaan menen haukeen jota sain pari filettä, niistä tein sitten haukimureketta Mamin reseptiikkaan. Aivan pahuksen hyvää, tällä kertaa oli vielä parempaa kuin aikaisemmalla kerralla kun tätä koeponnistin. En Skånenpottuja tehnyt vaan korvasin ne kotimaisella uudella potulla, Timolla. Ja vielä jengiin sipaisin herkkusientä ja pinaattia, pahuksen hyvää. Uskoisin että sukulaistyttönikin joka muuten kalaa karsastaa, söisi tätä. Ja toki tuleekin syömään, hänen siippansa kun lupasi tänne bunkkerille hauen hovitoimittajaksi, heinäkuussa kinkerit. Pari kuvaa hauesta, makuterveiset Kreetalle :-)

Vanhan mutta reippaan äiteeni 73v päivillä käväisin tänään, en saanut vanhaa rouvaa houkuteltua pellolle rikkaruohojen kitkentään. Harmi, olisi tehnyt hyvää hänellekin. Ja kaikille muillekin. Vesipullopalkalla otan vapaaehtoisvoimia kitkentään. Kiitos. Sähköpostitse ilmoittautumiset, vielä on tilaa.

Kesken kirkonmenojen sitten hyvä ystäväni K signaloi tilaamieni tarjottimien tulleen. Olin perin voipunut päivän haasteista mutta vastaanotin satsin kuitenkin. Kenties puoli vuotta tai vuoden kun kuivattaa nyt ensin näitä pikku hiljaa ja sitten käsittelee jollain sopivalla aineella, näistä saa fantastiset tarjottimet/lautaset syksyn aarteille. Missäs ne kantarellit ja peurat viipyy???

Huomiseksi sitä ihmisen pitää myös valmistautua, pikalento kohdakkoin Kanadaan GP:tä seuraamaan, ei siinä sitten ennätä ateroita miettiä. Joten rykäisin pitkän tauon jälkeen lasagnet kehiin. Toki oli pakko maistella vielä tänään, aivan julmetun hyvää tuli. Tietenkin. 

Kekkostelua

Tuli eilen käytyä Naantalin Emma teatterissa katsomassa Kekkonen. Ennakko-odotuksena minulla oli sellainen hieman tekopirteä Kekkosesta tehty räävittömyys mutta ilokseni olin kerrankin väärässä. Esitys oli vallan mainio, näyttelijät ihan nappiin osuneet ja Kekkonen näytti Kekkoselta! Suosittelen tätä kaikille kenellä vaan on hiukankaan mahdollisuutta käydä sitä katsomassa. Enpä ennen ole itse tehnyt kiukaan ääntä - nyt tein. Ei siitä sen enempää. HARMI tuossa oli se ettei näytelmään oltu otettu mukaan Kekkosen kuolematonta lausetta joka menee suurinpiirtein näin "se joka heittää kovimmat löylyt määrää saunassa", olisi tuohon kohtaan sopinut. Mutta takaisin mystisyyden viittaan enkä paljasta näytelmästä enempää. Sen verran sanon että Tom Petäjän, tuo veijari ja vilkkusilmä, esittämä Paavo Väyrynen oli vallan mainio, suorastaan mukiinmenevä :-)

Eilen ennen teatteriin lähtöä laadin aikoinaan Kädenvääntöä blogista noukkimani vaivaamattoman leipäreseptin mukaan limpun jonka tänään aamulla sitten loihdin, joutilaana kun koko päivän sain olla. Enpä limpusta muistanut kuvaa ottaa, Doppio Passo humisi silmien takana mutta hollandaisen värkkäsin, uppomunia prosciutton kanssa, toki myös romainea uunituoreen leivän päälle. Nämä on niitä pikku asioita joiden kanssa jaksaa värkätä. Aivan fantastisen hyvää tuli.

Siinä sitten ennen kirkonmenoja ennätin myös Alueelle®, poistin harsot maasta, yöpakkasia kun ei enää tule. Nypin hieman rikkaruohoja ja tein yleissilmäystä muutenkin. Sipulit vallan fantastisella mallilla, nousua havaittavissa perunassa, pinaatissa, tillissä, pavussa, herneessä sekä auringonkukassa. Ja tietty niissä pahuksen rikkaruohoissa oikein urakalla. 

Sippe. Ei Sibbe.

Karviaista puskee terhakkaasti

Oujee!