Kantarellien aika

Lähdinpä aamutuimaan sitten kantarellien perään saariston suunnalle, ja heti ensi askeleilla metsässä löytyi yksinäinen kantarelli. Siinä sitten kierreltiin ja kaarreltiin kuin kissa kuumaa puuroa muttei kaveria kantsulle tuntunut löytyvän, ehdinpä siinä jo manatakin kun eteen ilmestyi varsinainen motherload. Ei siinä auttanut kuin kipeän selkänsä kanssa kyykistyä ja täyttää ämpäri jos toinenkin. Enpä ennen ole kerralla tuollaista määrää kantarelleja, pistämätön vainuni vei jälleen kerran perille ja mikä taas huomattava havainto, mukanani tuomani alkiolainen henki piti kovasti luvatut sademyrskyt, paarmat, hyttyset yms vainolaiset kaukana. Lähes karhun näin ja sen ainakin teoriassa sitten risun huitaisulla ajoin pois. Liekkö kuollut sydämmen pysähdykseen. 

Parhaillaan laadin tätä kirjoittaessani erinomaisen hyvää kantarellikeittoa. Jälleen kerran.

Hieman kuvaa kantarelleista

Satoa syynäämässä

Tomaattisadosta näyttäisi tulevan melkoinen, ainakin odotusarvot ovat korkealla. Samoin on yrttienkin kohdalla, etäalueen sipulit voivat mainiosti, kuten myös muutkin siellä, niistä sananen myöhemmin.

Viime viikolla laittamani uudet potilaat kas tässä, kasvu on hyvää.

Mutta ensin ne tomaatit...

Sitten pinaatti

Korianteri kasvaa kohisten

Eikä basilikakaan näytä huonolta

Pakko oli tämä timjami & rosmariini loodakin tähän laittaa kun näyttää todella upealta

Tulevan suurlähettilään ensimmäinen vkl vapaa

Päätinpä herralle laatia vaatimattoman, mutta kattavan menun lauantaina, olihan se tulevan everstin ensimmäinen viikonloppuvapaa armeijan harmaista. Tai vihreistä pikemminkin nykyään. Toki hän sitten tuonnempana tullee tottumaan vaikuttavampiin ja useampi ruokalajisiin menuihin hienoilla kokkareilla, nyt täällä Bunkkerilla hän sai tyytyä vain neljän lajin menuun. Lienee turha sanoa että omia tuotteita ja kauden tuotteita käytin niin paljon kuin saatoin. Bunkkerin 2507 menu;

Kantarellikeitto

Mamin perunasalaatti

Gordonin prässättyä possunkylkeä

Crema Catalana

Kantarellikeitosta tuli fantastista!

Eikä Mamin perunasalaattikaan kalvennut, pottuna siikliä

Gordonin prässättyä possunkylkeä lisukkeena rosamunda-kantarelli-ruohosipuli-lehtipersilja muusia, Bunkkeri heilahti, tai sitten koko maapallo kun kuljetin lautasta keittiöstä ruokasalin puolelle, siksi kastike pääsi leviämään ympäriinsä. Erinomaista silti.

Ylläoleva grillattu possunkylki juuri ennen grillausvaihetta

Ja kaiken päälle lopuksi Crema Catalana

Sunnuntaiksi laadin pikku brunssin, tarjolla Gordonin reseptillä uunissa paistettu metsäsienimunakas, sienenä kantarelli ja sipulina Bunkkerin vihersipulia ja ruohosipulia, vastaraastettua cheddaria päällä.

Niin, näillä helteillä pitäisi saada keittiöön tuuletin tai ilmastointi, aika hurjaa touhua kun uuni on 250 asteessa ja keittiössä päälle 30 astetta, tippa jos toinenkin hikeä oli otsalta pyyhittävä mutta en valita.

Kasvua keskellä kesää

Kuten tuossa toissapäivänä ounastelin, nyt kasvua tulee vaikka ja kuinka. Ei auta edes estellä, ja kukapa estelisi, alkavat aavemaisesti rehottamaan. Tässä kun on ihmisen taimi lähdössä Nürnburgringin kuumaan ja kosteaan bensiinin katkuiseen moottoriurheilun pyhättöön voi vaan toivoa että itsekastelevat astiat toimivat. 

Katsokaapa!

Kertauksena; basilika

korianteri

tomaatit

pinaatti

Oh, suit's me Sir, suit's me ! Oh!

En aio lannistua

 Enkä lannistu vaan hyvillä mielin jälleen seuraan uuden kasvun aikaa. Kun kerran aikaisemmin jouduin salakavalan hyökkäyksen kohteeksi tai pikemminkin yrttini joutuivat, laitoin uutta sitten tulemaan ja hyvin ovat lähteneet vajaassa viikossa kasvamaan. Niin basilika, pinaatti kuin korianterikin. 

Basilika

Korianteri

Uuden Seelannin pinaatti

Tomaattikin näyttää olevan todella terhakaalta, sadosta odotan erinomaista.

Joutessani tuossa sitten vielä hyppäsin ratsun selkään ja piipahdin Bunkkerin etäpesäkkeellä tuossa muutaman virstan päässä, oli viikossa tullut hurjasti rikkaruohoa ainakin. Herneet eivät olleet kypsyneet, sipulit hyvinkin ja iloinen yllätys oli ettei koloradonkuoriaista ainakaan omalta plantaasilta löytynyt ja että papu näyttää voivan hyvin. Kas tässä.

Metsässä möyritty

Tuli tänään käytyä Karjalan laulumailla marjaa ja sientä metsästämässä. Sanoinko Karjalan laulumailla, tarkoitin tietenkin Luonnonmaalla sekä Livonsaaressa. Keli uhkasi olla perin kuuma, aurinko kun paistaa loikotti täydeltä sinitaivaalta kuten näin kesällä pitääkin ainakin jos on yhtään isänmaallista henkeä pinnassa, automobiilin mittaristo näytti +25°C. Pakkohan siinä oli pitkävartisissa Nokian laatutuotteissa käyskennellä ja tietenkin metsään sopivassa verryttelyasussa kera runsaiden karkoituskemikaalien. Onni onnettomuudessa jälleen kerran paikalle, siis metsän siimekseen saapuessani toin mukanani perikeskustalaisen talkoohengen ja auvoisa tuulenvire nousi vieden mennessään itikat hyttysistä paarmoihin. Mustikkaa tuli sitten pienessä ajassa yhteensä sangollinen, kuusi seitsemän litraa - perkauksen jälkeen. Sienisato sitten oli mitä oli. Naurettavan heikko, mutta tänään keskityttiinkin mustikkaan. Saan minä tuosta yhdestä männynpunikkitatista ja muutamasta hassusta kantarellista jonkun pienen kastikkeen tehtyä.

Asento! Lepo!

Niin se Prinssieversti sitten astui armeijan harmaisiin. Asiantuntijalausunnoista huolimatta ei sitten Panssariprikaati herralle kelvannut, saati laivasto (taivaan kiitos) vaan otti ja valitsi itse sitten Porin Prikaatin. Olin jo lähes kauhuissani että ihan tavalliseksi puskajussiksi, ei sitten kuitenkaan. Valitsi lopulta panssarintorjuntakomppanian, siellä sitten uusimmilla laitteilla pelataan. Hienoa. Aurinkoinen päivä laskeutui saavuttuani Huovinrinteelle, tämä perusalkiolainen tunnelma kulkee mukanani missä ikinä kuljenkin kun tilanne on tärkeä. En olisi voinut parempaa päivää saada aikaiseksi. Alempana kuvakavalkadi paikan päältä.

Yleiskuvaa sodesta 1

Yleiskuvaa sodesta 2

Taka-alalla uusinta uutta oleva pyörillä varustettu panssarintorjuntavaunu automaattitykein ja ohjuksin. Etualla pöydällä sitten Apilasta, 66 KES 88 ORAKia ja uusinta uutta ruotsalaista Saabin (?) raskasta kertasinkoa. Kuin myös lämpökameraa ja TOW ohjusta pöydän päässä. 

Perinteinen saksalainen 37mm PST tykki, PAK 36, "oven koputtaja" nimen sai Venäjän aroilla vuonna 1941.

Varusmiehen kaappi, alaosastoa

Varusmiehen kaappi, yläosastoa

Varusmiehen punkka, alempi on Prinssieverstin punkka. Aika suora.

Tuntematon sotilas sodeautolla

SatPionPstK rakennus