sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Pientä liikettä köökissä...

Ikävästi täällä on helteet pilanneet ihmisen taimen suunnitelmat sienten osalta. Ei tuonne metsään voi mennä kun on niin kuuma, ja Ylekin lietsoi männä viikolla tappiomielialaa hirvikärpäsuutisoinnillaan. Ei riittänyt että tekivät aikoinaan kirjaimellisesti tikusta asiaa Vanhasen lautakasajupakkana, nyt sitten tämän tyyppistä touhua. Kenkää vaan koko Ylen väelle aina ylimmästä johdosta alkaen uutistoimituksen poliitiikan osastolle ja helsinkikeskeiselle urheilutoimituksellekin. Ainakin vasurit saisi lähteä, eikä vihreilläkään väliksi ole, joutaisivat oikeisiin töihin. Sahalle. Hakkaraisen sahalle. 

En tuon keliasian antanut itseäni lannistaa, päädyin ottamaan tämän viikonlopun rauhallisesti vaikka Autodromo Nazionale di Monzassa käytiinkin nykyajan todellisten gladiaattorien kamppailu toinen toistaan vastaan. Suomen Kimi Räikkönen ei sitten saanut pistettäkään vaikka kamppaili minkä kykeni. Toki Asturian korskea orhi, Fernando Alonso Diaz  taisteli jälleen kerran todella vahvasti, on Kimillä tekemistä jos pääsee vielä kerran Ferrarille koittamaan. Ferrari tallin taktiikkavirheen takia emme nähneet tilannetta jossa tifosot hullaantuvat täysin - Fernandon voittaessa. Harmillinen virhe. Luulisi tallina jo oppineen, sama koski aika-ajoja, ei sitä vetoapua ole kunnolla osanneet hyödyntää kuin parivaljakko Häkkinen Coulthard McLarenilla  90-luvun lopussa.

Oli aikaa värkkäillä kaikenlaista muutakin siinä sitten, parvekkeelta heitin kaatikselle jo parhaat päivät nähneet rontit, tietenkin jätesäkki repesi ja multaa oli sitten kaikki paikat täynnä. Sain kerättyä basilikaa sitten muutaman litran, kuivurissa täräytin mokomat dieetille ja mahtuivat lopulta siihen kaikkein pienimpään Orthexin astiaan talteen. Ruoan kanssa oli myös aikaa teutaroida, päädyin reseptiikassa ranskalaiseen kautta linjan. Poikkeuksena viini joka oli hiileläinen. Konjakki, jota aterian päälle kahvikupposen kylkeen fingerporillisen nautin, oli toki myös ranskalaista - eihän se konjakkia muuten olisikaan.
Maltillisella linjalla lähdin suunnittelemaan menua jo torstaina, oli kauppalista selkeä, ei tarvinnut poukkoilla. 
Aterian kaari eteni uunissa paistettujen luuytimien kautta vichysoisseen joka jälkeen pikku kateenkorvasalaatti täydensi alkupalatarjonnan erinomaisesti. Pikku apertitiivi tässä välissä jonka jälkeen myllärin tapaan valmistettua kalaa. Merianturaa nyt ei kaupasta löytynyt, kuhaa sen sijaan oli ja sitä sitten käytinkin. 
En tässä nojannut tyystin reseptiikkaan vaan laadin kalan kaveriksi silkkisen pehmeää kukkakaalipyrettä.
Aivan liian harvoin tulee kuhaa ostettua ja syötyä, oliskohan jotain tekemistä sillä että se maksaa ihan tolkuttomasti? Jälkkäriksi laadin suklaamoussen, 300g tummaa suklaata, 6 keltuaista, muna ja sen semmoista. Hyvää.

Tänään oli aikaa F1 odotellessa laittaa häränhännät tagineen muhimaan. Juuri ennätin syömään. Aivan tavattoman hyvää. Huiskuttajan palaset olivat uunissa sen 6 tuntia, liemen siivilöin ja keitin kasaan, kermaa, dijonia tavallista plus vanhanaikaista, mausteet, kastike pahuksen hyvää.

Pari kuvan kanssa tunnelmoimaan...

Os à moelle rôti


Vichyssoisse


Salade de ris de veau


Sandre Meurnière


Häränhäntää sunnuntaille


2 kommenttia:

  1. Että semmoista vaatimatonta pikkuruokaa...
    Säilyykö kuivatussa basilikassa aromit?

    VastaaPoista
  2. Hyvin vaatimatonta ja yksinkertaista ruokaa. En tiedä basilikasta, ekaa kertaa kuivasin. Sitä kun on niin paljon vaikka matoset yrittivätkin niitä rouskutella vääriin suihin.

    VastaaPoista