Kevät tuli ja makkaranhimo myös

Piti ensin lauantaita viettää vaan ihan kaupan makkaran ja perunamuusin että coleslawin parissa, mielipä sitten muuttui kun aurinko niin viettelevästi alkoi täälläkin paistamaan. Muusista tuli sitten perinteinen ns ravintolamuusi, kilo perunoita ja varttikilo voita. Löytyikin kaupasta uutta saaristolaisvoita, otin oitis testiin. Voitahan se sitten oli. Ei sen kummempaa. Ei maussa sellaisenaan eroa ollut muihinkaan vastaaviin tuotteisiin. Harmi ettei suolatonta voita saa näemmä mistään. Tai jos saa niin sitten se maksaa älyttömästi enemmän mitä normivoi. Mikähän siinäkin on takana, liekkö säilyvyys lyhyempi.

Pienen ihmisen tie sitten veikin marketin makkarahyllyltä pois ja suoraan kauppahallin tiskille. Hiukan vajaa puolisentoista kiloa possun lapaa tuli ostettua, muutama sata gramma läskiä ja tietty suolta. Jokiselta saatava suoli on siitä näppärää että se on valmiiksi putsattu ja laitettu muoviputken päälle josta se on helppo rullata makkaranpursottimeen. Korianteria ja salviaa, chiliä. Näistä se makkarasavotta oli hyvä aloittaa.

Lihan ja läskin sitten rykäisin myllystä läpi kekrtaalleen ja jaoin kahteen purkkiiin koska tein kahtaa sorttia körtsikkää. Salvialla maustettua ja chili&korianterilla maustettua. Toki myös suolat ja pippurit oli mukana, chilimakkarassa olisi saanut rutkasti reilummin olla chiliä. Eipä noista kaupan chilien tulisuudesta aina tiedä, makkaraan käytin yhden vaaksan mittaisen siemenineen. Savupaprikajauhetta ja cayenneakin laitoin, kuitenkin suhteellisen miedoksi jäi makkara. Salviamakkara oli hyvää. Piti laittaa valkosipulia, unohdin. 

Kumpikaan makkara ei sitten sinappia kaivannut ensinkään kylkeen.

Haudutin uunissa vesihauteessa makkaroita ensin kymmenisen minuuttia, ja sitten grillivastuksen alla sopivan ajan. Sopivan siten että leivinpaperi ennätti kärähtämään, keittiö savua täynnä ja palovaroitin piippasi kuin riivattu. Kunnes otin patterin pois. 

Jälkkäriksi olin sitten laatinut pitkästä aikaa Lemon Posset. Hyvää. 

Makkarat odottaa kylpyä.

Tässä potilaat valmiina syötäviksi. Vasemalla salviamakkaraa, oikealla enemmistönä chili-korianterimakkaraa.

Lemon Posset, päällä sitruunan kuorta raastettuna ja mustikoita.

Tänään tuli tehtyä srilankalaista tulista kanacurrya. Syödessä ei tulisuutta juuri huomannut, kotvanen sen jälkeen hiki nousi otsalle, silmäluomiin ja kurkkuun. Hyvää oli. Ja on seuraavat pari päivää. Kuvaa en napannut, ei nuo curryt ole erityisen valokuvauksellisia.

Pari kuukautta enää EU-vaaleihin!

Onneksi enää ei kukaan asian tiimoilta lepää laakereillaan, vaalitilaisuudet ovat alkaneet hyvällä sykkeellä, Timo Kaunisto, Antti Kaikkonen ja ties ketä muita Keskustanaisten lisäksi oli viime viikonloppuna jalkautunut Turun keskustaan kävelykadulle. Mikä sen sopivampi paikka Keskustalaisille. 

Itse olen odottanut tätä hetkeä kuin kuuta nousevaa, taas se alkaa, hektinen vaalityö. 

Tulevana maanantaina eli 31.3. sitten Turun Aurakadulle nuorisokeskus Vimmaan sankoin joukoin, siellähän on meidän Paavo, myös kuningasmuki ja Suomen suunta kirja löytyy sieltä!

Ja Keskustan vaalikiertue starttaa kohti veret seisauttavaa vaalivoittoa 8.4. alkaen, on sitten 16.4. Turun kauppatorilla. Pitääpä käydä sitten sielläkin. Alla koko kalenteri 8.-17.4. vaalibussin liikkeille.

Keskustan vaalibussi starttaa 8.4

Keskustan vaalibussi lähtee liikkeelle eurovaalien merkeissä tiistaina 8. huhtikuuta. Vaalipäivään mennessä kierrämme kaikki Keskustan piirit ja useimmat Suomen kunnat.
Tule jututtamaan ehdokkaita ja kampanjaväkeä, hakemaan vaalimateriaalia ja nauttimaan kupponen kahvia.
Tässä bussin aikataulu ja pysähdyspaikat pääsiäiseen saakka. Vaalibussin liikkeistä ilmoitellaan myös paikallislehdissä sekä Keskustan nettisivuilla.
 

tiistai 8.4.
10 - 11.30 Mäntsälä, Raitori, Keskustie 4
12.30 - 14 Järvenpää, Prisma, Järnefeltinkatu ( Hesburger/Rosso edessä )
14.30 - 16 Kerava, Prisma-aukio, Kauppakaari 2
16.30 - 18 Porvoo, S-market Näsi, hiekkakenttä, Hevoskenkäkatu 4
 

keskiviikko 9.4.
10 - 11.30 Tuusula, Hyrylän S-market, parkki-alue
13 - 14.30 Nurmijärvi, Klaukkala, tori, Torikuja 1
16 - 17.30 Pornainen, Sale, Koskitie 2
 

torstai 10.4.
10 - 11.30 Kouvola, tori, Torikatu 6
13 - 14.30 Heinola, tori
16 - 17.30 Hämeenlinna, tori
 

perjantai 11.4.
10 - 11.30 Riihimäki, Prisma, Voimalankatu 2
12.30 - 14 Hyvinkää, tori, Kauppatori 1
15 - 16.30 Lohja, tori, Kauppakatu
17.30 - 19 Kirkkonummi, Prisma, parkkialue, Munkinmäentie 29
 

lauantai 12.4.
10 - 11 Kotka, tori, Keskuskatu 6
13 - 14.30 Lappeenranta, kauppatori
16 - 17.30 Mikkeli, tori, Raatihuoneenkatu 8-10
 

tiistai 15.4.
10 - 11.30 Karkkila, ABC-Masuunin piha 

12.30 - 14 Somero, tori 

15 - 16.30 Salo, tori 

keskiviikko 16.4.
10 - 11.30 Turku, kauppatori 

13 - 14.30 Rauma, tori 

16 - 17.30 Pori, Eetunaukio, Itäpuisto

 torstai 17.4.
10 - 11.30 Kokemäki, S-market, parkkialue, Haapionkatu 14 

12.30 - 14 Huittinen, Härkäpakarin piha, Risto Rytinkatu 2 

15 - 16.30 Humppila, Humppilan seurojentalo , Humppilantie

Nyt olen kysymysmerkkinä, pitäiskös alkaa viikonloppuna tekemään ns EU-vaalimakkaraa???

Sotemetelisopan loppu?

Eilen julkistettiin hallituksen ja opposition laatima... taisi kuitenkin olla Rehulan ja Sipilän pohjaehdotuksen päälle laadittu sopimus sotesotkun lakkauttamiseksi. Hyvä niin, kolme vuotta tuo asia on seissyt kuin vesi ojan pohjalla, liikkumatta ja jo hieman haiskahtavana. Ihmettelen tuota nöyryyttä mitä hallitus esitti suostuessaan parlamentaariseen ratkaisuun ja lähes Keskustan malliin. Olisiko vuorineuvosten suunnasta jyrähdetty jo tarpeeksi voimakkaasti?

Suosittelen lukemaan tästä Juha Sipilän blogin. Ja tästä sen jälkeen Paavo Väyrysen blogin.

Paavo muuten esiintyy Turussa ja lähialueilla ensi viikon maanantaista alkaen, aikataulu tässä:

MAANANTAI 31.3

16.15 SALO / KAUPUNGINTALON VALTUUSTOSALI, TEHDASKATU 2

18.00 TURKU / VIMMA (NUORTEN TOIMINTATALO, SALI-TILA 3KRS, AURAKATU

19.30 LIETO / KUNNANTALON VALTUUSTOSALI, KIRKKOTIE 13

 

TIISTAI 1.4

10.00 PAIMIO / VISTAN KINO, HIRSITIE 4

12.00 SOMERO / KAUPUNGINVALTUUSTON ISTUNTOSALI, JOENSUUNTIE 20

14.00 LOIMAA / KAUPUNGINTALON VALTUUSTOSALI, KAUPPALANKATU 3

15.30 AURA / KUNNANVIRASTON VALTUUSTOSALI, NIKKARINKUJA 8

17.00 NOUSIAINEN / KUNNANTALON VALTUUSTOSALI, HALLINTOKUJA 2

18.30 LAITILA / KAUPUNGINTALON KAHVIO, KESKUSKATU 30

19.45 PYHÄRANTA / KAUKAN KYLÄKOTI, KAUKANRAITTI 24

Kuntaliitoskohellus saa uudet ulottuvuudet

Jo neljättä vuotta tätä hallituksen kuntaliitoskohellusta seuranneena ei voi kuin ihmetellä. Mistä tämä energia kumpuaa. Siis tuo energia. Hallituksen ja sen vasallien. Ensin oli kaavailuissa Suomeen 70 kunnan kokonaisuus. Sen tultua julki ja kaikkien, jopa kunnissa hallituspuolueiden jäsentenkin havaittua sen täysin järjettömäksi, oli pitkään hiljaisuus. Hallitus teki tuolloin vain fantastisia asioita... kuitenkin lähinna julkilausumia jos rehellisiä ollaan. Hiljaisuus hallituksen puolelta oli haudan hiljaisuutta. Meni kolmekymppisten kerho takalukkoon kun asiat eivät menneetkään niin fantastisesti mitä oltiin sovittu somessa ja ties missä keskinäisen kehun kerhossa.

Onneksi Keskustan kansanedustajat eduskuntaryhmineen on ollut aktiivinen kautta Suomen, on ollut tapahtumaa varmasti jokaisella paikkakunnalla kuntakoohotuksen alusta alkaen. Eritoten Lounais-Suomessa on olleet aktiiveina entinen kuntaministeri Tapani Tölli, joka on _asiantuntija_ eikä pelkästään tuuleen huutelija kuten nykyinen ministeri Virkkunen, tyypilliseen tapaansa vaan jankuttaa samaa pumpulit korvissa.

Samaan aikaan kun Krimillä tapahtuu mitä tapahtuu, Suomessa tapahtuu samanlaista asiaa tässä kuntaliitosvouhotuksessa. Hallitus tuomitsee Venäjän toimet, valmiina ensimmäisenä pakotteisiin Venäjää vastaan riippumatta siitä miten se vaikuttaa kotimaan talouteen perin negatiivisesti ja samalla unohtaen kahden väliset neuvottelut joita vanhempi valtiomies Paavo Väyrynen jo aiemmin viikolla suositteli. 

Tässä kohtaa kotimaassa hallitus on jo ottanut samantyyliset metodit käyttöön, jos ei suosiolla niin sitten äänestämällä liitetään alueita yhteen. Tämä on sitä kokoomuksen demokratiaa. 

Tänään ovat herrat viisaat Virkkusen koplan kuntaselvittäjät olleet kertomassa miten ei millään alle 20000 asukkaan kunnat ole elinkelpoisia, heti vaan Turkuun kiinni vaikka mikä olisi. Ja jos ei niin jollei muuta, otetaan pala siitä ja osa tuosta kunnasta Turkuun. Kuten tapana Turulla on ollut vuosien saatossa.

Esimerkkinä vaikkapa Perno. Alue Raisiolta viety lähes väkipakolla, rahastettu ja raiskattu, nyt sitten lähes unohdettu nukkumalähiö. Alueella oleva telakka jätetty oman onnensa nojaan, samoin valitusten ynnä muiden ikävyyksien kautta sinne kaavailtu uusi kaasusatama sitten Turun kaupungin toimien johdosta menetetty Poriin. Tekee alueen työllisyydelle hyvää, työttömyysaste alueella Turun suurin. 

Valtamedia paikallisesti on Turun Sanomat joka hyvin hyvin hyvin valikoivasti päättää mitä lehden sivuilla kerrotaan. Tämä on hyvin ikävää, yhtäläisyysmerkit voidaan vetää suoraan tuonne eräillekin kriisialueille ja niiden tiedotusvälineisiin. Yhtä härskiä se täälläkin on, kerran tai kaksi on varmaan Turun Sanomien latomossa ollut kapinahenkeä lehden pääkirjoittajaa kohtaan kun on päässyt kriittistäkin aineistoa lehden sivuille. Kenties ajateltu ettei perjantai lehteä kukaan lue?

Paikalliset Keskustan kovat nimet, Pekka Myllymäki ja Timo Kaunisto, Esko Kivirantaa ja Annika Saarikkoa unohtamatta, ovat yrittäneet artikkeleillaan tuoda totuutta esiin. 

Totuutta jota ei edes paikalliset hallituspuolueiden edustajat kiistä. Ajettu kuntaliitoshömpötys on susi jo syntyessään. 

Olettaisin että takana on lopulta vain sote-kytkentä, se rahamäärähän on uskomaton, liekkö suurin julkisen sektorin aloista. Sitä kokoomus saalistaa omien terveydenhoitobisnestensä haaviin ja sitä kautta veroparatiiseista omiin liiveihin. Tätä ei suinkaan pidä unohtaa. Kaikki muu, kaavoitus mukaan lukien, lienee pientä puuhastelua.

Raisiossa, 20.3.2014

F1 kausikin pärähti käyntiin

Bunkkerilla tiiviisti tuli seurattua F1 sirkuksen käynnistymistä jälleen kerran. Mielenkiintoisten käänteiden jälkeen ensimmäinen GP viikonloppu takana, saattaa tulla hyvinkin yllätävä kausi. Odotan innolla jo seuraavaa eli Malesian GP:tä. Myös flunssaa tässä on yritetty torjua, sekä apteekin tuotteilla että luontaistuotteillakin. Ei vielä ainakaan kuumetta ole ollut kuin hieman toista mittaria. Ettei se nyt vaan äityisi. Ikävä lumimyräkkä lauantaina sitten maalasi maiseman valkoiseksi, en olisi sitäkään kaivannut. Perjantaina näin ensimmäisen leskenlehden, liekkö poloinen nyt jäätynyt lumipeiton alla. 

Ruokaosastolla on ollut hiljaisempaa, kun ei oikein maista niin ei sitä ole mitään ihmeellisempiä viitsinyt tehdäkään. Perinteistä tomaatti-sipuli salaattia kampasimpukan kera tuossa eräänä päivänä, eilen hyökkäsin maksan kimppuun. Broilerin maksaa ja paistettua pekonipolentaa. Maksaa tulee ihan liian harvoin syötyä, pitäisi useammin kyllä tehdä. Tuota olin aiemminkin tehnyt, kyllä siihen polentaan makua saa kun maustaa ja lisää siihen puuroon aineksia. Itse laitoin pekonia, paistettua sipulia, valkosipulia ja yrttejä. Maksa meni perinteiseen tyyliin sipulin kanssa pannulle, ruskistamisen jälkeen dijonia ja kermaa sekä tietenkin mausteet. Yksinkertaista mutta aivan jumalattoman hyvää.

Kevyt salaatti aurinkoiseen päivään

Aaaah... verta ja maksaa... :-) Pitää jossain vaiheessa taas tehdä mustaa makkaraa!

Hevosenlihasta huomenna sitten jotain pitäisi tehdä. Lienee jokin pastajuttu. Ans ny kattoo.

Ukrainan kriisi testaa Suomen linjaa (Paavo Väyrynen®)

Kirjoitin viime maanantaina blogin, jolla pyrin aikaansaamaan periaatteellista keskustelua Suomen linjasta Ukrainan kriisissä. Ajankohta ei ehkä ollut otollinen. Kirjoitukseni saama julkisuus jäi vaatimattomaksi. Uutiskynnyksen ylitti vain toteamukseni, että en ymmärrä puolustusministeri Carl Haglundin päätöstä peruuttaa tapaamisensa Venäjän puolustusministerin kanssa.

Puolustusministerin päätöstä on perusteltu sillä, että hän ei halunnut esiintyä samoissa kuvissa, joissa Venäjän presidentti ja puolustusministeri seuraavat Viipurin lähistöllä järjestettyä sotaharjoitusta. Ministeri Carl Haglund on puhunut epämääräisesti siitä, että vierailun koreografia ja sotilaiden mukanaolo olivat tehneet vierailun toteuttamisen mahdottomaksi.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan puolustusministereiden piti tavata Pietarissa, eikä heidän ollut määrä seurata sotaharjoitusta. Jos suunniteltu "koreografia" ei ollut sopiva, venäläiset isännät olisivat varmasti olleet valmiit muuttamaan sitä.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen avasi omassa kommentissaan myös periaatteellista näkökulmaa. Hän puolusteli Haglundin ratkaisua näin: "Oli järkevä harkinta, että hän ei mennyt kahdenväliseen tapaamiseen. Siitä olisi voinut tulla aika ongelma, jos Suomi olisi korkealla poliittisella tasolla kesken EU:n kannanmuodostuksen tavannut Venäjän puolustuspoliittista johtoa."

Suomessa tulisi pohtia nyt juuri sitä, mikä on meidän suhteemme EU:n yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja kuinka meidän tulisi suhtautua sen tulevaan kehittämiseen. Tiilikaisen mukaan meillä ei olisi oikeutta kahdenväliseen yhteydenpitoon tilanteessa, jossa jäsenmaat keskustelevat EU:n yhteisistä kannanotoista. EU:lla kuitenkaan ei ole "yhtä ja ainoaa" (single) ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Unionilla on yhteistä (common) ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka rinnalla jokaisella maalla on oma kansallinen politiikkansa.

Kun Venäjän ja länsimaiden välille syntyy ristiriitoja, EU:n linja muotoutuu lähinnä maltillisesti käyttäytyvien vanhojen Nato-maiden ja Venäjään hyvin kielteisesti asennoituvien uusien Nato-maiden kompromissina. Tästä syystä EU helposti tulee helposti edistäneeksi ratkaisuja, joilla jyrkennetään vastakkainasettelua, vaikka meidän yhteinen etumme on edistää rauhanomaista yhteistyötä koko Euroopassa.

Ukraina on joutunut Venäjän ja länsimaiden välisen valtataistelun tantereeksi ja kärsii siitä suunnattomasti. Ja kun Ukrainan sisäinen kahtiajako on syventynyt, se on synnyttänyt puolestaan vakavan kansainvälisen kriisin. Tämä Venäjän, EU:n ja Naton olisi tullut yhteistoimin välttää. Tästä kirjoitin edellisessä blogissani.

Suomen tulee toimia EU:ssa, ETY-järjestössä ja kahdenvälisesti yhteistyön Euroopan rakentamiseksi. Tämä edistää parhaimmin Suomen omaa turvallisuutta. Suomen Nato-jäsenyys ei parantaisi, vaan se heikentäisi maamme turvallisuutta. Tämän Suomen kansa näyttää ymmärtävän paremmin kuin jotkut poliitikot ja muutamat niin sanotut turvallisuuspolitiikan asiantuntijat.

Paavo Väyrynen 7.3.2014

Nyt jos koska on kansalaisten herättävä Suomessakin, Ei voida jäädä EU-jahkailuun ja liittovaltiohumuun ihmettelemään vaan kuunneltava tahoja joilla on näkemys ja ajatus vuosikymmenien myötä. Tästäkin näkökulmasta kehoitan kaikkia some-aktiiveja ja niitä jotka keskittyvät kravattien väriin, harkitsemaan uudelleen. Asioita ei Facebookissa eikä twitterin ikävillä viesteillä, saati Stressmannin erivärisillä krakoilla hoideta. Niihin tarvitaan asioden raskaan sarjan ammattilaiset. Ei välttämättä kolmekymppisten kerhosta niitä löydy.

Kyllä se oli juhlan paikka

Tuo keskiviikko jolloin saimme kuulla Paavon ehdokkuudesta. Pöytä oli pantava koreaksi, oli kahvia ja pullaa, Bailey's kakkua ja suolaista pikkunaposteltavaa. Lasillinen erinomaisen hyvää kuohuviiniäkin.

Pikkusuolaisissa veldhuyzen traditionel juustoa rucolapedillä sekä Piipanojan kylmäsavulohta dijonsmetanalla. 

Eilen sitten iski salakavalasti reittä pitkin kiipien hirvittävä kurkkukipu ja kuumettakin toista mittaria.

Strepsilsiä huuleen, ei tässä muu auta.

Juhlat sitten sen kuin paranee ensin huhtikuun alussa kun pienen pieni tyttäreni valmistuu, Bunkkerilla sankoin joukoin vieraita. Ihan hyvän päivän tuttuja seitsemisen kymmentä ja lähimpiä sukulaisia ja tuttavia parisataa.
Juhlan kaari nousee samaan tapaan kuin hyvän tarinan juoni, kohti loppuhuipennusta joka sitten 25.5. illalla saa kruunauksen, Paavosta tulee äänikuningas.

Noinkohan 100000 ääntä riittää edes?

14.3. se alkaa vihdoinkin

Ei F1 kausi vaan jotain paljon jännittävämpää, nimittäin Paavo Väyrysen EU-vaalikampanja!

Tätä tulemme odottamaan innolla, tutustu aiheeseen lähemmin Paavon blogista, tutustuminen kampanjan muihin aiheisiin tästä hauskasta videosta.

Paavo on puhunut. Väyrysen Paavo.

Vanhempi valtiomies Paavo Väyrynen kirjoittaa blogissaan seuraavaa:

Suomessa Ukrainan kriisistä käyty keskustelu tuo ikävällä tavalla mieleen reaktiot Georgian tapahtumiin syksyllä 2008.

Ulkoministeri Alexander Stubb tulkitsi Venäjän hyökänneen Georgiaan,väitti tämän muodostaneen käännekohdan maailmanpolitiikassa ja katsoi, että Suomen tuli tästä syystä harkita Nato-jäsenyyttä. Stubb pyysi suurlähettiläiltä "ensidiagnoosin" nimenomaan "post-080808 maailmasta" ja julkaisi heidän raporttinsa Helsingin Sanomissa 5.10.2008.

Helsingin Sanomat julkaisi 12.10. debattikirjoitukseni "Georgian sota ei ole maailmanpolitiikan käännekohta", jossa totesin, että hyökkääjä oli ollut Georgia. Venäjä oli käyttänyt ylimitoitettua sotilaallista voimaa ja hyödyntänyt Georgian johdon virheen vahvistaakseen asemiaan haavoittuvan eteläisen raja-alueensa tuntumassa.

Kirjoitin: "Georgian tapahtumien valossa tulevaisuutemme ei näytä kovin ruusuiselta. Venäjän eteläpuolella on runsaasti kansainvälisiä jännitteitä, jotka voivat kärjistyä väkivaltaisiksi purkauksiksi. Ne saattavat synnyttää EU:n ja Venäjän välille vaikeita ristiriitoja, jotka vaikuttavat myös Suomen ja Venäjän suhteisiin. Suomi kärsisi Venäjään kohdistuvista pakotteista ja vastatoimista enemmän kuin yksikään muu jäsenmaa."

Perehdyin Ukrainan tilanteeseen Euroopan parlamentin jäsenenä vuoden 2001 alussa, kun laadin sitä koskevan raportin. Ukrainan kahtiajaolla on syvät historialliset juuret. Maan itäiset osat ovat olleet vuosisatojen ajan osa Venäjää, kun taas länsiosat ovat kuuluneet pitkiä aikoja Itävalta-Unkariin tai Puolaan. Toisen maailmansodan jälkeen Ukrainan länsiosissa käytiin pitkään sitkeää sissisotaa neuvostoarmeijaa vastaan. Maan itäosissa ja Krimin niemimaalla on vahva venäläisvähemmistö.

Kirjoitin Suomenmaassa 9.2.2001 julkaistussa artikkelissani: "Ukrainassa on vasta meneillään kansakunnan muodostuminen. Tätä prosessia on ulkopuolistenkin syytä tukea: vain sisäisesti vakaa Ukraina voi toimia vakauttavana tekijänä omalla alueellaan ja koko Euroopassa.

Turvallisuuspolitiikassaan Ukraina on pyrkinyt löytämään tasapainon suhteissaan Venäjään ja Natoon. Tämä on viisasta myös maan sisäistä vakautta ajatellen: tiivis liitto Venäjän tai länsimaiden kanssa saattaisi aiheuttaa vakavia sisäisiä ristiriitoja."

Esitin raportissani, että meidän on tuettava Ukrainan suuntautumista yhteistyöhön EU:n kanssa ja pidettävä avoinna myös mahdollisuutta, että Ukraina joskus tulevaisuudessa liittyisi unioniin.

Raporttia laatiessani tapasin Ukrainan ulkoministeriön valtiosihteerin. Hän sanoi, että Ukrainalla tulisi olla samankaltainen asema kuin Suomella oli ollut kylmän sodan kaudella: heidän tulisi ottaa huomioon Venäjän turvallisuusedut ja suuntautua taloudellisessa yhteistyössä sekä Venäjän että länsimaiden suuntaan. Samansuuntaisen lausunnon antoi äskettäin arvostettu amerikkalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Zbigniew Brzezinski.

Suomessa käydyssä julkisessa keskustelussa mielipiteet on voimakkaasti jakautuneet. Suurlähettiläs Heikki Talvitie ja Aleksanteri-instituutin edustajat ovat esittäneet harkittuja ja tasapainoisia lausuntoja, Ulkopoliittisen instituutin edustajat ovat olleet "stubbilaisella" linjalla.

Ulkopoliittisen johdon kannanotot ovat olleet perusteltuja ja televisiossa esiintyneen sotilasasiantuntijan arviot punnittuja. Sitä en ymmärrä, että puolustusministeri Carl Haglund peruutti tapaamisensa Venäjän puolustusministerin kanssa. Tapaamisessa olisi voinut saada hyödyllistä tietoa Ukrainan kriisistä ja siinä olisi voitu pyrkiä vaikuttamaan rauhanomaisen ratkaisun aikaansaamiseksi.

Lokakuussa 2008 julkaisemassani kirjoituksessa esitin omat johtopäätökseni:

1.Suomen etujen mukaista ei ole, että EU:lle kehittyisi nykyistä ylikansallisempi ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspolitiikka, se että siirtäisimme päätöksentekoa omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastamme komissiolle, parlamentille ja muille jäsenmaille.

2.Suomen tulee toimia yhteistyön Euroopan puolesta edistämällä laajaa ja monipuolista kanssakäymistä Venäjän kanssa ja luomalla sen avulla vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia koko Eurooppaan.

3.Suomen liittyminen Natoon olisi vastoin tätä toimintalinjaa. Jatkuva mahdollisen jäsenyyden ylläpito on omiaan luomaan käsitystä, että Suomi voisi olla siirtymässä yhteistyön politiikasta vastakkainasettelun politiikkaan.

Suomen tulee edistää aktiivisesti EU:n puitteissa, ETY-järjestössä ja kahdenvälisissä yhteyksissä sellaista Ukrainan kriisin ratkaisua, joka antaa ukrainalaisille mahdollisuuden ylläpitää hyviä suhteita ja harjoittaa yhteistyötä sekä Venäjän että EU:n kanssa. Tämä on edellytyksenä maan sisäisen eheyden rakentumiselle. Ja Ukrainan sisäinen eheys puolestaan antaa sille mahdollisuuden toimia vakauttavana tekijänä sekä omalla alueellaan että koko Euroopassa.

3.3.2014 Paavo Väyrynen

Aamen.

Tuon bloggauksen innoittamana eilen rykäisin pitkon pullaa. En säästänyt voita enkä kardemummaa.
Kuva jäi näemmä matkalle, missä lienee.