Kuvia maailman laidalta

Olen saanut moitteita etten ole Itsenäisyyspäivän kuvia julkistanut, toki kuvat tulivat aivan maailman laidalta, Sri Lankasta. Järkyttävissä olosuhteissa siellä ihmiset joutuvat raapimaan päivittäiset elintarvikkeensa kasaan mitä surkeimmissa asumisolosuhteissa. Olin tuolloin niin pyöristynyt joulukinkun, toast skagenien siianmädin kera sekä shampanjan jotten sitten kertakaikkiaan ymmärtänyt tuota, mitä ilmeisimmin hätähuutoa, tuoda julki ja näin asia jäi miltei unholaan. Tässä kaiken kansan edessä esitän syvän pahoitteluni asiasta ja julkistan kuvat tässä ja nyt. 

Tokihan Ihalan Siwassakin on reilummat valikoimat, miten näillä voi tulla toimeen...?

Sama juttu näiden meren elävien kanssa, onhan tuossa Ärkkärilläkin paremmat. Onhan?

Niin... mielestäni jopa kansaa hallitaan siten väärin että liian isoja elintarvikkeita väkisin heille annetaan. Ei noin isoa katkarapua kukaan pysty syömään kuitenkaan. Eli nälkiintymistä on havaittavissa kuitenkin. Olen aika lailla kummissani, pyöristynyt ja eritoten leipiintynyt.

Asuminenkin näissä Colombon hökkeleissä tuo mieleen Sao Paolon favelat, miten ihmisen taimenta voi noin kauheasti nöyryyttää. Että vain 200 neliötä sisäkön kera. Järkyttävää. 

Uudenvuoden aaton aaton tunnelmissa...

Kaiken näköistä sitä ihmisen taimi sitten alkaakin puuhaamaan paremman puutteessa, paikallisesta lähikaupoista kun löytyi kaiken näköisiä pikku juttuja jotka saivat allekirjoittaneen makuhermot jyskyttelemään. K-Marketin hyllyiltä löysin tuoreita viikunoita joista sitten Jamien Olivierin jouluohjelman innoittamana laadin pienet canapét,

jos tuon kuitenkin purkaisin eli lohko viikunaa, lehti pari minttua, palanen mozzarellaa ja koko komeus kiedottuna  prosciutton sisään, toki coctail tikulla betonoituna. Toki päälle erinomaista oliiviöljyä ja perskules, makumaailma oli mitä mainioin! 

Jälleen kerran pienen ihmisen retkeily netin syövereissä vei kulkijan ameriikkalaiselle web-sivustolle jossa oli tutuhko ankanrinta granaattiomena balsamico kastikkeella... niin ja Liiterin ankan rintafile oli kyllä ihan hyvää, vaikka fläsä eli rasvasosuus siinä olikin ihan merkillisen pieni. Tietenkään en orjallisesti tuon tuntemattoman amerikaanon ohjetta noudattanut, ankan rintafileen paistoin toki Gordon Ramsayn pettämättömän ohjeen mukaan, ranskalaiset tikkuperunat tein Marco Pierre Whiten ohjeen periaatteella ja soosin sitten tämän amerikan mukaan. Kastikkeesta tuli toki fantastinen, jopa ankasta eikä ranskalaisissakaan ollut vikaa.

Jälkkäriksi päivällä jo laadin Crema Catalanat, toki Gordonin ohjeella koska niistä yleensä tulee ne maittavimmat. Eikä voi nyt olla erimieltä kuitenkaan. Ehkä pirskottelin ruskean sokerin liian kasaan, ei tullut tasaista sokerikuorrutusta mutta hyvää se oli siltikin. 

Hyvää Joulua! Osa 2

Raiskatun kalkkunan sai sitten pieni ihmisen taimi pelastettua äärimmäisillä toimilla, toki sen pinta oli osin jäpäkähkö. Joulukalasta, joka tänä vuonna olikin keittona eli boullabaisse, oli aivan fantastista, enää en hetkeäkään ihmettele kohinaa sen ympärillä. Jostain syystä tämän vuoden joululauluksi kehittyi Kytösavun kansa, tuo laulelma pitäisi saada mp3:ksi telefooniin. Kiitollinen pitää olla niin tulenkantajille, runoratsuille että myös tämän talven joulupukille; tuli niin monta omaa toivetta täytettyä yllättäen ja pyytämättä. En edes mainitse kastikesiivilää saati näpsäkkää liekinheitintä, en keraamisia veitsiä enkä Sonja Leen mitä mainiointa Kastike kirjaa. En minä sano enkä minä syytä, mutta minua on hemmoteltu. Olen perin tyytyväinen. Voisin vaikka herkistyä.

Hyvää Joulua!

Oikein ruokaisaa Joulua kaikille tasapuolisesti, kuitenkin kannattaa se lanttuloota jättää vallan tekemättä tai ainakin syömättä, täällä EU:n alueella kun pitäisi olla itsekunkin valveutunut ja edes hieman koittaa tehdä jotain ettei ylenpalttisia kaasupäästöjä tulisi. Itse sanon jyrkkä EI lanttuloodalle. Olenkin justeerannut joulumenun aivan tyystin erilaiseksi kuin muina vuosina, tänä jouluna joulukala on boullabaisse tehtynä kotimaisesta siiasta ja lohesta, toki myös on mukana simpukat, ravut ja mustekalaa sekä tietenkin sitten myös parmesanista ja ranskankermasta tehdään pallero lautaselle. Joulukinkkuhan syötiin jo itsenäisyyspäivänä, sitä ei sitten uudelleen tehdä, kohta uuniin kapsahtaa kalkkuna. Oli melkoinen pettymys kun avasin pussin kotvanen sitten, mokoman klokklottimen nahka on revitty niin että rintalihat näkyy :-( Siis kertakaikkiaan syvä pettymys, nyt vaan täytyy toivoa ettei pienen pienet lapseni ala ihan valtoimenaan itkemään, surupukuun tässä täytyy itsekin pukeutua ellei jotain ratkaisua löydy. Kuitenkin, Jamie Oliverin ohjeella teen maustevoin jonka sitten tuonne nahanrääppeen alle laitan antamaan makua ja mehevöittämään, Keith Floydin ohjeella tein eilen kastikkeen, tosin jouduin hieman muuttamaan sitä koska kalkkunan mukana ei tullutkaan sisäelimiä yms paloja vaikka olisi pitänyt - on ennenkin tullut. Tästä lähtee kyllä kunniamaininta ja perin voimakas valituskirjelmä valmistajalle, olen leipiintynyt. 

 Raiskattu mikä raiskattu, helvetti sentään. Sokea käsittelijä ollut :-(

Tästä järkytyksestä toivuttuani, jos ylipäätään toivun, pitänee sitten vielä tehdä... ei mitään. Hyvänen aika, eilen tein rakkaan tyttäreni kanssa karjalanpiirakat Taikinatiinu-blogin ohjeella jälleen kerran, aivan fantastisen hyviä! Sekä porkkanalaatikkoa tuli väännettyä. Minä en sitä tehnyt, valvoin apukokki Maikin toimintaa, otin stimulanssit itse Mouton Cadet Bourdeaux... 

Kuusi tuli haettua, ei todellakaan mistään Plantagenin/Bauhaussin majavanhännältä näyttävien kräkien keskeltä vaan aidolta suomalaiselta maanviljelijältä joka jouluna sitten pääsee vankemmin leivän syrjään kiinni pienellä sivubisneksellä. Hyvä niin.  

 Merry Christmas... 

Kuusen alapuolta en häveliäisyys syistä tohdi näyttää, lahjakasa on sen verran mittava että jossain voi nousta poru, enkä blogillani sitä todellakaan halua aiheuttaa. Voin raottaa salaisuuksien verhoa sen verran että lahjojen runsaudesta johtuen avasin jo aamutuimaan pari pakettia, näin foodien sydäntä lämmitti sattumanvaraisesti valitsemani pari pakettia joiden sisältä löytyi kastikesiivilä ja joka kokin vyöllä vakiona oleva blow torch :-) Iso käsi tontuille ja tietenkin myös Joulupukille :-)

Karjalasta kajahtaa!

Järjetön viima ja pakkanen vaan bunkkerin ulkopuolella, pakko oli jalkautua ihmisten ilmoille sillä karjalapiirakoita alkoi aamutuimaan tehdä mieli. Riisipuuron keitin sitten jo miltei ennen kukonlaulua, tuli fantastista mutta maltoin mieleni enkä lapannut sitä kuin himpun verran valmistuttuaan. Piti taikinaa alkaa vääntämään mutta ilmeisesti viimeksi olenkin paneroinut muikkuja ruisjauhoilla jokin aika sitten ja mokomat olivat päässeet loppumaan. Siksipä joutui tuonne hirvittävään ulkoilmaan bunkkerin turvallisten seinien sisältä, tuli elävästi mieleen Stalingradin kauhut tuolla käyskennellessäni. Pääsin kuin pääsinkin onnellisesti hyvin pienin kylmänpuremin takaisin kotiovelle, toki naapurin huumenisse sitten oli kuin zombie portaikossa, en tiedä mitä mahtoi toimittaa, kämpän ovi oli sepposen selällään ja ihme käry sieltä tuli. Karjalanpiirakka-asia oli tässä vaiheessa jo hyvinkin mielessä, melkoinen nälkäkin jo, taikinan tempaisin joutuin kun ohjehan oli mitä mainioin Taikinatiinun blogista. Aivan hurjan hyviä :-)

Talvi on tullut. Olen pyöristynyt. Kertakaikkiaan.

Aivan järkyttävät ilmat täällä bunkkerin läheisyydessä. Ei edes vastatehty joulukinkku lämmitä.

Pakko oli sitten köyhän tässä laatia kinkun kylkeen vaatimattomat alkupalat ja jälkkärit. Alle sipaisin uppomunat sipulipunaviinikastikkeella "Oeufs pochés au vin rouge". Aivan uskomattoman hyvää, paahdin leivät, salotit voissa paistelin lempeästi ja sitten Ripassoa päälle... joo väärä maa mutta erinomainen viini ja sitä kaapissa oli niin sitähän käytettiin. Burgundilainen resepti tuo on eli olisi jtn sellaista pitänyt, olin luova. Kaikki meni nappiin. Ja tämä oli Fran Werden kirjasta Bistroherkut. Tuo on kirjastosta lainassa, pitänee hankkia omaan kirjastoon myös.

Jälkkäriksi sitten Gordon Ramsayn ohjeella kohokasta. Sitruunakohokas. Ei voi mennä vikaan. Eikä menekään kun on nöyrä :)
Itsenäisyyspäivänä vaan tänne syömään, muutama kohokas on vielä tarjolla ! :-)