Kutsu Paavo Väyrysen tilaisuuteen

EkoRaisio järjestää Kevätmatinean Raision kaupunginvaltuuston salissa ti 20.5.klo 16-17.30, kahvitarjoilu

klo 16.45. Tilaisuuden avaa kj Ari Korhonen ja juhlapuhujana paikalle tulee valtiotiet.tri Paavo Väyrynen.

Teemana on suomalaiset kaupungit ja kunnat rakenneselvitysten paineissa sekä EU:n kehityskuviot.

Avoin tilaisuus.

Tervetuloa!

Korvasienten aika aika lailla ovella

Kohta pitää taas lähteä huonolla onnella korvasieniä metsästämään, näin nyt sitten päätin kun aiempina vuosina saalis on ollut nolla. Ei ensimmäistäkään, ei missään. Alkaa epäilyttämään niiden luonnollinen olemassaolo tyystin. Ja sekin epäilyttää että ne vaan on aivan tolkuttoman hyvän makuisia, mielestäni sienien parasta antia. Onneksi sitä saa helposti sitten esim Sauvon säilykkeeltä purkissa valmiina ryöpättynä ja huuhdeltuna. Siihen turvauduin tälläkin kertaa, tein korvasienikeittoa lauantaina kun oli arvovieraita kyläilemässä. Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja ennätti kyläilemään, olihan tuota kutsua pidetty ilmassa jo jonkin aikaa, sopiva aikataulu vaan puuttui. Tokihan se tiesi sitten jatkoksikin hommia, pitää kuulemma 20.5. olevaan tapahtumaan leipoa pullaa. Paavo kun on tulossa tänne kaupungintalolle. 

Väyrysen Paavo, ei vasuri-paavo eikä dem...kok... mooses-paavo.

Korvasienikeitolla aloitettiin, ja keittoon krutongeiksi laitoin kuutioitua Rosalan leipomon limppua jota Harri Syrjänen Saaristoruokaa tv-ohjelmassaan mainosti. Mainio limppu kertakaikkiaan, yllättäen siihen törmäsin paikallisessa koosupermarketissa. Tuo leipä sitten loppui kesken kaiken, aamulla siitä tein harjoituskappaleet vapunpäivän aamua silmällä pitäen, eli muna-anjovisleipäsiä. 

Pääruoaksi sitten tein vasikan maksaa. Maksaa tulee liian harvoin syötyä, kuten muitakin sisäelimiä. Pitäisi vaan enemmän harrastaa tuota sorttia. Tämän annoksen innoittajana oli Teemu Laurellin FOXilla esitettettävä sarja, josta tuon bongasin. Sipulia, savukylkeä kuutioina, kapriksia ja kermaa. Tässä hieman tein virhearviota, laktoositon kerma loppui kesken kaiken kun kaksi purkkia meni jälkkäriin ja yksi keittoon. Olisi pitänyt neljäskin purkki olla, sitten peli oli jo menetetty. Mutta eipä se kermaa ihan välttämättä olisikaan kaivannut. Keiton kylkiäisiksi tekemäni krutongit, joita tein himpun verran liikaa, laitoin lisukkeeseen. Maksan leikkasin sentin pihveiksi jotka sitten voissa paistoin, jäi hieman roseeksi sisältä. Maku oli täyteläisen samettinen, ei ensinkään kitkerä. Pienenä virheenä en poistanut maksan toisesta päästä kalvoa, se sitten veti pihvin hieman kippuraan ja sitä oli hankala leikata. Tuon pihvin toki söin sitten itse. 

Jälkkäriksi jälleen kerran vaniljapannacotta vadelmacouliksella. Hyvää tuli. Koskapa pannacotta ei hyvää olisi? Niinno, tyttäreni juuri haukkui Lidlin pannacottaa jota Välimäen Hans televiisorissa mainostaa. Eurolla saa niin monen monta kehua...

Korvasienikeitto valmiina

Aamuiset vapun ajan harjoitusleipäset. Leipä, Rosalan leipomon coctailpala ansaitsee eritysmaininnan!

Vappu lähestyy enkä ole valmis

Toissapäivänä havahduin taas vapun tulemiseen vaikka siitä on kotkotettu erään teekkarin taholta jo pitkään, kuulemma jo viime viikon keskiviikkona alkanut wapun vietto. Ainakin Tampereella. Ainakin Hervannassa. Ainakin TTY:n teekkareilla.

Muutama Tamppi tuli sitten hankittua kovan painostuksen alla. Liekkö toinen kulkeutuvan Maskun kartanonherralle alla olevan liemen kera?

Kyllä pitäisi hieman aikuistua, ei kai sitä koko elämää voi räkättämällä läpi viedä. 

Osan nyt ainakin voi, termos Tampereen suuntaan. Isot kivenjärkäleet on jo valittu taskuun seuraavaa Tampereen reissua varten, nyt siitä sitten Tammerkoskea tulvasuojaamaan.

Vappu kun on miltei ovella, toissapäivänä havahtuessani tilanteeseen syöksyin tuhannen tuhatta ryyd-loikkaa kohti lähikauppaa, joka sattuu olemaan Lidl. Sitruunapussi mukaan ja takasin kotio vieläkin nopeammin simaa laatimaan kattilaan. Samaiseen jossa pääsiäisbooli vietti pari tuntia aikaansa. Kotiin tultuani huomasin että fariinisokeripussukassa olikin sitten vain ruokalusikallinen, korvasin sen sitten muscavadosokerilla, toimii varmaan yhtä hyvin ellei paremminkin. Eilen illalla sitten paikallisyhdistyksen kokouksen jälkeen taas tuulen lailla fillaroin kotio pullottamaan tuota kausituotetta. Miten tässä viikon malttaa olla maistamatta?

Vielä en ole havainnut rusinoiden kilpajuoksua.

Lankalauantain satoa

Sankassa sumussa alkoi lankalauantai, jopa siinä määrin vanka oli sumu ettei parvekkeelta saanut näköyhteyttä Turun Tuomiokirkon torniin, saati edes paikalliseen piruntorjuntapatteriin. En tästä ollut ensinkään huolissani, tiesin päivän siitä vielä valkenevan enkä hetkeäkään uskonut tilanteen kehkeytyvän samanlaiseksi kuin elokuvassa Usva. 

Päivä siitä valkeni ja iltapäivästä tupa oli täynnä, jono kahvipöytään oli kuin joulumarkkinoilla. Siihen sitten olin perjantaina loihtinut New York juustokakkua, kahta sorttia lihapullaa; ras el hanoutilla ja valkosipulilla maustettuja että ihan perinteisiä. Pikku pizzasia tein myös, lettipullaa unohtamatta.

Pääsiäisen tunnelmaan sopi myös pikku suklaamunaset.

Ainahan se Paavokin pulpahtaa paikalle...

Kahvitteluiden jälkeen oli hyvä siinä sitten lähes tyystin relaksoitua, tietenkin hyvän boolin ääressä. Tuli sitten ns komppaniakattilaan booli tehtyä, varsinaista boolimaljaa minulla ei ole. Tuo se sitten teki kauppansa, lähes 5 litraa sitä olikin. Reseptiä muunsin sen verran että appelsiinilimsaa laitoin vain litran. Piti kokonaisia karpaloita laittaa, unohdin ne kauppaan.

Tänään pitäisi toinen pitopöytä rakentaa... 

Pääsiäistä odotellessa

Pääsiäinen tuli sitten vähän kuin varkain, pikku hiljaa hiippaili vaivihkaa kalenteriin niin ettei meinannut huomatakaan. Olin tähän valmistautunut ja sitten en lopulta ollenkaan. Lupasivat meteorologit vielä kaunista keliäkin, mutta kuinka kävikään. Ei näin pyöräilijän näkökulmasta keli tänäänkään ollut ensinkään suotuisa, vastatuulta totuttuun tapaan pyöräili mihin suuntaan tahansa. Kyllä tekisi mieli Mersu ostaa.

Alta tuhannen kiloa sitten sai kaupasta paikkoja tarvelistaan tehdä ja niitä sitten fillarilla Bunkkerille kuskata selkä vääränä. Itseasiassa kyllä suorana, laitoin kassin roikkumaan oikeaan stongaan ja kylläpä kävi selän päälle tuokin. Tässä taas kuljetaan kuin risu-ukko, noinkohan ylös edes pääsen huomenissa kun pitää alkaa viikonlopun appeita tekemään.

Pakko on New York cheesecaken päällismansikka maistaa kuitenkin...

Syynissä burgerit

Alkuviikosta tuli sitten käytyä Turussa MorriSon's nimisessä pikku ravintolassa, joka näemmä Helsingistä on tuonne rantautunut. Kovaa kohinaa sen ympärillä ollut ja jotkut jopa kehuneet. Siihen itse en sorru. Valkosipuliburger tuli tilattua, kovin oli mauton setti kokonaisuudessaan. Siis ei mitään makua. Ei suolaa, ei pippuria, ei valkosipulia. Itse burger oli onnettoman ohut prässätty lätty, ei kysytty mihin kypsyyteen sen haluaa. Ei, eipä tarvitse tuonne enää mennä, jopa Mäkkärin tuotteet ovat maukkaampia kuin nuo. Eivät hintansa väärtejä ensinkään. Tämä ei ollut pelkästään minun vaan koko seurueen mielipide. 

Itse asiasta himpun verran närkästyneenä sitten hain naudan kulmapaistia päätöksellä tehdä kunnon burgerit lisukkeineen Hestonin reseptillä. Siinä siis paloitellaan liha, suolataan reilusti, ajetaan 8mm silmästä läpi lihamyllystä, rullataan pakettiin ja annetaan asettua vähintään 4 tuntia. Paistamisen jälkeen uusi suolaus ja pippuri. Burgerin kylkeen tein valkosipulimajoneesin joka oli todella maukas, yhtä valkosipulia paahdin puolen tuntia 200 asteessa jonka jälkeen siitä sai puristaa aivan pehmeän sipuliaineksen kulhoon. Tuon jälkeen normimajoneesireseptillä jatkoin, toki en cayennea vaan valkopippuria käyttäen. 

Burgeripötkylä tekeentyy. Olisi voinut paksumman tehdä, ei ollut sämpylän halkaisijasta tässä vaiheessa tietoa.

Burgerit paistettuna, hieman rose sisältä

Kotikutoinen setti, myös pikkelöin punasipulia. Aivan pakanan hyvää sekin.

Tänään aamulla piti sitten saada kunnon aamiainen, hyvin kermainen munakas Gordonin ohjeilla. Munat ja voi kattilaan, miedolla lämmillä sekoittaen, loppuvaiheessa sitten ruokalusikallinen ranskankermaa, pikku pyöräytys levyllä ja valmista. Pannulla paahdettua ranskanleipää, ripaus suolaa ja ruohosipulia. Kyllä kelpasi sateisen aamun tuolla aloittaa. 

Kuntaliitoskoohotus saa yhä irvokkaammat piirteet

Rannikkoseutu kirjoittaa pääkirjoituksessaan 8.4.2014 "kolmen vahvan peruskunnan vaihtoehtoa”. 

Kirjoitus oli sisällöltään hyvinkin, jopa huolestuttavan myönteinen liitosasioille. En tuntenut kirjoittajaa nimeltä, tässä on ihan hämillään pieni ihminen. Täällä demarit ovat olleet suopeita yhdistymiskotkotuksille, kokoomuslaiset ei. Ainakaan puheissaan valtuustossa. Kertakaikkiaan outoa toimintaa. 

Saatoin kirjoittaa artikkelin innostamana mielipidekirjoituksen Rannikkoseutuun, noinkohan sitäkään julkaistaan. Julkaisen sen tässä.

 Vaihtoehtoa joka jokaiselle raisiolaiselle tarkoittaa keskuskunta Turun paisuvien hallinto yms menojen maksamista omien palvelujen karsimisen kustannuksella. Hyviä esimerkkejä löytyy ihan Turun puolelta, Perno-Pansio on hiipuva kovan työttömyyden nukkumalähiö. Ja niitä piisaa enemmänkin kun asiaa tutkii. 

Jokaisen raisiolaisen on syytä tutkia itsekseen haluaako todellakin väestöpohjaltaan ja pinta-alaltaan tolkuttoman kokoista kuntaa nykyisen tilalle. Missään vaihtoehdossa ei tehokkuutta ei ainakaan tällä saavuteta. Todisteita sellaisesta ei ole. Lähidemokratia katoaa ja päätöksenteko myös. Brysseliinkö nekin kuten trendi on?

Ennemmin olisi muilla keinoin kuntien välistä yhteistyötä kehitettävä. Tästä hyvänä esimerkkin Raision Keskustankin kannattama Turun seudun joukkoliikenneuudistus jossa kaikki ovat mukana kuntalaisten etu edellä ja lopulta luonnonkin, mikäli, ja hyvä olisi, joukkoliikenteen yhtenäisten taksojen myötä se kasvaisi yksityisliikenteen kustannuksella. 

EDIT 11.4.14

Hallituksen kananlento kuntien pakkoliitos uhossa on sitten päättynyt. Trivial Pursuit pelistä tutuin sanoin "olisihan tuo nyt pitänyt arvata".
Me emme arvanneet, me tiesimme ettei siitä mitään tule. Nyt vastuuministerit yrittävät karata EU-parlamenttiin tekemään tuhojaan vielä laajemmassa mittakaavassa. Toivottavasti kansalaisilta tämä viime eduskuntavaalien alla ollut Keisarin uudet vaatteet  - ilmiö katoaa jo vihdoinkin.

Quiche päivässä pitää lääkärin loitolla...

Näin ainakin kerrottiin aikanaan Kädenvääntöä blogissa, ja tuota mantraa olen sitten yrittänyt noudattaa. Ehken kuitenkaan ihan joka päivä vaikka se harjaantumattomassa silmässä siltä saattaa näyttääkin. Pitää olla perspektiiviä, ei sitä parissa vuodessa kerry. Kuitenkin tänään alkoi ihmisen taimella tehdä lohipiirakkaa mieli töistä kotiin tullessa ja bussissa istuessa. Tämä on syytä panna mieleen, sillä oli taas aika sitten siirtyä kevääseen niin busseilun kun töidenkin merkeissä. Töissä olin ihan taksvärkkimielessä, olenhan minä nyt hyvin ansaitulla lomalla, ja bussilla huristelin viimeistä kertaa pitkään aikaan. Alkaa fillarikausi huomenna. Siinäkin on puuhaa yllin kyllin.

No mutta siihen quicheen. Kaupassa kuitenkin velttous iski kroppaan kuin miljoona volttia. Annoin periksi mainosmiehen ja tyrkyttäjän mainokselle, menin vuosien jälkeen sitten huoraamaan ja ostin valmiin voitaikinan.

H Ä V E T T Ä Ä.

Ja kuinka irvokkaasti se sitten läpsäisikin pitkin poskia kuin märkä rätti. Kaulin taikinan paperinohueksi, levitin vuokaan, leikkasin ylimääräiset pois, tökkisin pohjan haarukalla, vuorasin sen jälkeen leivinpaperilla ja täytin vuoan herneillä., esipaisto vartti. Aivan huono idea näemmä näillä valmistaikikoilla. Tuossa ajassa pohja oli lähes täyttänyt koko uunin pesän ja oli tolkuttoman kokoinen. Tuota odotellessa laadin täytteen, pilkoin paprikaa ja revin kylmäsavulohet, sekoitin keskenään pari munaa, ranskankermaa ja ruokakermaa. Yksi muna olisi piisannut, en tahtonut munakasta tehdä. Onneksi maustaakin muistin, ei ollut mauton. Pohja ja sen alin osuus vaan jäi sitkeäksi. Ikävämpi juttu kertakaikkiaan. Maku piirakassa oli kyllä paikallaan.

Piirakka juuri uunista tulleena, on kuin kohokas pulleana. Laitoin vielä viideksi minuutiksi uuniin. Maku ok. Pohjaratkaisu väärä. Jyrkkä EI eineksille.

Syökää silakkaa

Edesmennyt Harri Holkeri, tuo kalamies, totesi jo joskus 80-90 vuosikymmenien taitteessa jotta syökää silakkaa. Tässä lausunnossa ei Harri väärässä ollut, vaikka Mauno Koiviston käsikassara ja seteliselkärankainen juoksupoika olikin. Ilmankos tuo, Harri on kala, kuin myös Holkeri. Roikaleita molemmat, ilmankos leivinlapiokäsinen Koivisto hänet valitsi aikoinaan koikkelehtimaan edessään. Oli Lipposen Mooseksen esiaste tokaisuineen toimittajille "ettekö te näe että minä juon nyt kahvia". Mooses sitten myöhemmin murahteli muita, vielä typerämpiä. Ilmankos hän jäikin sitten pelkäksi historian kuplaksi ja nykyisen Venäjän oligarkien juoksupojaksi kaasuputkikoplauksillaan. Kukaan ei häntä muista saati kaipaa.

Asiasta meinasin ajautua liiaksi politiikan syövereihin, kuitenkin Harrin ohjeistus mielessä taaskin ostin silakkaa. Tuota hopeakylkistä Itämeren herkkua. Ei sitä dioksiinia kuitenkaan liiaksi saa. Syömään vaan.

Tälläkin kertaa vonkaleet maustin suolapip+raastin sitruunan kuorta kylkeen. Sen jälkeen vielä kevyt paneeraus ja parilalle. Kylkeen pottua keittelin, kuorisin, puristelin ja sitruunaa tirautin päälle ja tilliä. Kastike oli vaatimaton kuten silakalle sopiikin, pari salottia kuulotin voissa, himpun verran dijonia pannulle ja kermaa, tilliä ja taas tuota sitruunaa. Hyvää tuli.

Potilaat enne paneerausta

Potilaat valmiina syötäväksi

Väyrysen vaalikiertue Turussa

Maanantaina sitten Paavo Väyrysen vaalibussi pysähtyi Salossa ja Turussa, itse jälkimmäiseen sitten vaivauduin menemään ja Paavoa kuuntelemaan. Onhan Paavo Keskusta-ikoni vailla vertaistansa - pakko oli mennä. Vakuuttava puhuja, asiaosaaja vailla vertaa. Sali on täynnä haltioituneita kuulijoita. Puheessaan Väyrynen meni, kuten arvata saattoi, Venäjä ulottuvuuteen ja keskusteluvuorossa myös. Se kun nousi Ukrainan myötä framille. Voin olla tyytyväinen että Paavolla oli yhteneväiset mielipiteet itseni kanssa niin Ukrainan kuin Venäjänkin tilanteesta sekä EU:n nykytilasta, joka on liian mikromanageroitua EU:sta jäsenmaihin.

Jälkimmäiseen kaivataan pikaista muutosta - siksipä onkin hyvä äänestää 25.5. pidettävissä EU-parlamenttivaaleissa Paavo Väyrystä.

Väyrysen kampanjatiimi oli myös pannut pöydän koreaksi, oli viineriä ja suolaista leipää kahvin kylkeen, kiitos.

Paavo.

Paavo ja kirja Suomen Linja

Paavo ja Kuningasmuki