torstai 31. maaliskuuta 2011

Unohtuipa naudanrintasta kertoilla

Kiireitä tässä muka kun taas on ollut, ihan unohtui viime lauantain Chuck Hughesin ohjeella tehdyt naudanrintaleipäset, tein myös friteerattuja maniokkilastuja cocktail saucen kera (thousand island), soosin myös toki tein itse. Ne meni niin kuumille kiville ettei ehtinyt kinofilmille tallentaa ensimmäistäkään kuvaa... 
Leivistä tuli myös enemmän kuin erinomaisia.... kuvat vaan ovat tärähtäneet... alla siis vastaleivottua (omin pikku kätösin) ciabattaa, salaatinlehteä, soosia, lihaa, soosia, lihaa, tomaattirenkaita, soosia, friteerattuja sipulirenkaita... näitä kun kolme heitti tuulensuojaan niin oli isompikin, ilmeisesti tuoksun havainnut Floridan kävijäkin suu messingillä ja ymmyrkäisenä. Nämä oli suomeksi sanottuna ihan perkeleen hyviä.


keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Pakko testata tätäkin...

Eli bloggaan luurilla firman soittoruokalasta käsin testimielessä, ties koska sitä oikeasti tarvitsee reaaliaikaista bloggaamista. Ja sitten lähetystä... välineenä siis HTC Desire HD...

torstai 24. maaliskuuta 2011

F1 kausi ryminällä käyntiin!

Huomenna aamuyöstä se sitten taas alkaa, kyllä sitä ON odotettukin. Forza Fernandoo!!! Tässä kautta odotellessa on sitten jouduttu silmäilemään ties ja mitä ruokaohjelmia joista on vinkkejä otettu kauden avajaiskisan eväspöytään. Tällä kertaa se löytyi kanadalaiskokin, ei kuitenkaan Jacques Villeneuven vaan Chuck Hughesin reseptiin pohjautuen naudanrintaa leipäsen välissä ja siihen sitten tykö kaikkea hyvää friteeratuista sipulirenkaista alkaen. Sen verran sitten muutin että alkupalasettiä säädin brasiliaan päin, maniokkia/cassava lastuja aiolin kera. Jokiselta hallista tilasin viime viikolla lihat tätä varten, tänään sitten hain kun muissa asioissa tuolla Suomen pääkaupungissa käväisin... näyttää fantastiselta. Jopa sen verran fantastiselta että toinen pala odottaa seuraavaa weekendiä ja burgundinpataa. Eikä sovi unohtaa lihan melko mittavaa luu-osuutta, taidan laatia myös lihaliemet kehiin. 


keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Bunkkerissa on puuhailtu

Sen perimmäisen olon eli yrttien ja mausteiden kasvatuksen kanssa vaikka huolimaton ohikulkija voisi muuta olettaa. Yrttiä ja salaattia on pantu kasvuun, toisen tuntuvat kasvavan reippaammin ja toiset taas vähemmän reippaasti. Mutta pääasia lienee että kasvaa. Maa on ulkona vielä roudassa ja lumen alla, ei voi näillä näkymin vielä lähteä lebensraumin perään. Sillekin aika koittaa.Otin haasteena lähes Ahvenanmaalta tulleen signaalin jossa tiedusteltiin olenko kenties minä joskus jotain projektia laatinut, vetänyt, tms. No tässähän sitä projektia on, kolmatta vuotta. Itse tahtoisin tietää onko Ahvenanmaa todellakin se tarunhohtoinen Atlantis jota on etsitty. Raffelta ei vastausta ainakaan vielä ole kuulunut, kyllä se sieltä aikanaan tulee? 

Sieltä ne alkaa kasvamaan pikku hiljaa :-) Vasemmalta takaa; rucola, sipuli, persilja, ruohosipuli x2, basilika, timjami


Huonomminkin olisi voinut käydä

Kun kerran Paavon uusi hieno kirja joutuin hyppysiini tänään yllättäen ja pyytämättä, en voi sitä tietenkään olla mainostamatta. Paavosta meille tulee uusi hieno seuraava presidentti, siitä ei olla lainkaan toista mieltä. Nyt on aika jo vihdoinkin saada maahan Presidentti isolla Peellä. Enkä tarkoita hanuria.



Vasta vakava sairaus pysäytti minut.

Näin Jari Sarasvuon sanoin on pakko avata tämän kertainen kirjoitus, Jarillahan -90 luvulla oli nuha jota noilla sanoilla sitten "laadukkaissa" kotimaisilla iltapäivälehdissä IS, IL, sitten uutisoitiin. Minulla toki kertaluokkaa vakavammasta on kyse kun kerran on ns mätää päässä. Ei siitä sen enempää kuitenkaan. Jälleen kerran närkästyin kotimaisten markettien hintapolitiikkaa, toki EI ole heidän asiansa, pääosin on tuottaja eli tässä tapauksessa se taho joka esimerkiksi Santa Maria mausteita tuottaa, on hinnoitellut maustepussit/pullot järjettömiin asti. Otetaanpa esimerkiksi vaikka mustapippuri, pikkiriikkinen pussukka maksaa lähes euron, ellei enemmänkin mutta kilpaileva kotimainen pakkaaja laittaa reilulla kolmella eurolla lähes puoli kiloa samaa tavaraa. Entäs sitten kanelitangot, fantasiamerkki Santa Maria pyytää parista viiden sentin pätkästä painoltaan muutama gramma paria euroa, paikallisesta kiinashopista saa 100g eurolla. Muutenkin ollaan mausteiden kanssa vaivuttu johonkin pimeään keskiaikaan, myydään ties ja mitä pirkka yms seosta kun pitäisi tavallisia sekoittamattomia konstailemattomia mausteita olla.



perjantai 18. maaliskuuta 2011

Yrttejä ynnä muita

Taas on tullut se aika vuodesta jolloin jo ensimmäiset siemenet alkaa tuottamaan näkyvääkin. Pikkuhiljaa, hikkupiljaa... pääasia että sieltä se nousee. Suunnitelmissa on vielä laajentaa viljelysmaita Bunkkerin ulkopuolellekin, niistä enemmän tuonnenpana jahka neuvottelut kaupungin päättävien elimien kanssa on saatu päätökseen. Toki tärkeimmän yrtit ja sen sellaiset keskitän nimenomaan tänne pääkallopaikalle, ei sitten joudu pulaan kiperimmässäkään paikassa. Saatan harkita etä-persilja sekä etä-basilika saarekkeen perustamista myös. 

Tässä pari kuvaa jo itämään laitetuista valikoiduista tuotteista, alla olevassa kuvassa keskellä etummaisena rucola joka on suorastaan räjähdysmäisesti lähtenyt liikkeelle, sen takana silopersija ja vasemmalla istutusruukuissa könöttää kevätsipuli. Kannoin sinkkiämpärit jo sisätiloihin, niiden kanssa pitänee nyt viikonloppuna jotain touhuta, ajattelin nämä potilaat laittaa niihin. 


Vaisumpi startti tällä suunnalla, oikealta alkaen timjami, basilika ja ruohosipuli. Ruohosipulin kaverina laatikon toisessa reunassa majailee - kuten tarkkasilmäisimmät jo huomasivatkin - korianteri. On vaan sellaista pienilehtistä lajiketta kuten viime vuonnakin, tekee reilusti toki siemeniä. 



Biolanin kananpaskaa varmaan tarttee jossain välissä ostaa taas. Saavat kyllä ensin mennä Bunkkerin ulkopuolelle nämä kaikki, sisätiloissa tuolla Biolanin tuotteella on turhankin sankka käry.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Weekendinä touhuttua...

Yrtit ja muut rehut ovat lähteneet hyvin kasvamaan, ei kyllä voi kehua samaa rosmariinin osalta. Ei pienintäkään vihreää näy vielä. Olen silti optimistinen. Kuvia näistä laitan tuonnenpana, nyt ei ole aika tuhlata kinofilmiä niihin.

Kylmän viikonlopun kahlauksen kauppatorin loskassa jälkeen oli sitten pakko itsensä palkita muutamin pikku herkuin, alunalkaen ajatus oli Marco Pierre Whiten reseptein laatia koko konaisuus, mutta kun ei sitten savuankeriasta hallista saanut niin alkupalaksi tulikiin Gordonin ohjeella kampasimpukoita viiriäisenmunien ja prosciutton kanssa - toimii aina. Kampasimpukat vaan on niin hyviä!


Viiriäisen munat vaan on niin hauskan näköisiä, oli niistä pakko kuva saada :-)



Itse pääruoan kanssa sitten pureuduin Marcon ohjeisiin, löytyvät muuten täältä. Jälleen kerran valitsin pääruoaksi possun, tuo hunajahuntuinen crackling vaan on niin maukasta. Eikä karamellisoidut sipulitkaan vallan kamalia olleet.


Jälkkäriä tein myös pitkästä aikaa, tämäkin Marcon resepti edellämainitulta Great British Feast reseptikokoelmalta. Maukas marjahyytelö couliksen kera. Fantastista.


Vähän lisää valaistusta...


Kokonaisuus oli onnistunut vaikka itse niin sanonkin. Ja miksen sanoisi. 

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Siikamaista!

Jälleen kerran on ihmeteltävä niinkin ison kaubamajan kuin Prisman politiikkaa tuorekala asioissa. On metritolkulla norjalaista lohta (noinkohan vaan on villiä kuitenkaan) ja kotimaista kirjolohto toiset hyllymetrit. Sitten on Vietnamista ties mistä tänne lennätettyä pangasiusta, sekin ihan polkuhintaan. Etsi siinä sitten haukea, siikaa tai muuta. Et löydä. Ja jos löydät, niin ihan ruokottomaan hintaan. Huonosti fileoitua (piikkejä, piikkejä, ei kiitos tähän hintaan) kuhaa/siikaa löytyy järjettömään 36€/kg hintaan. Kokonaista siikaa kakskymppiä kilo. Ei haukea. Ei ahventa. Ei matikkaa. Perkele!!! Pitäisi varmaan vaan olla kuin kaikki muutkin olmit ja ostella niitä vakuumiin pakattuja ties mitä tuotteita... Ei, siihen en suostu sillä lähimaastosta löytyy niinkin fantastinen fishmonger kuin Herkkunuotta Turun Kauppahallissa, palvelu on aina erinomaista sekä tuotteet myös.

Kuitenkin, tässä päivä sitten hankin sitten marketista kokonaisen siian kun ei sitä kuhaa saanut, eikä vaihtoehtoja sitten ollut lainkaan. Ei ollut huono siikakaan, tietenkään, hinta vaan on aika rouhea valmistelemattomallakin kalalla. Sitten ihmetellään miksei suomalaiset osta kalaa. Ei näillä hinnoilla ihan joka päivä viitsi... vaikka tuosta yhdestä kalasta nyt sitten teinkin kalaliemen, graavisiikaa ja sitten erään ruokablogin ohjetta mukaillen siika-pekonirullat parsan ja hollandaisen kera josta sitten tulikin vallan mainiota maultaan. Esillepano olisi toki voinut olla parempikin, bunkkerin lautasvalikoima on kuitenkin rajoittunut joten ei siitä sen enempää.


Kalaliemikin oli herkullista vaikka itse sanonkin, tässä herra siika kurkkaa juuri ennen kuin hukutin hänet... Tulikin sitten hyvä puoli litraa siivilöityä kalalientä talteen :-)


Muista myös olla aktiivinen reilun kuukauden kuluttua, lue tästä, ole hyvä!