Edesmennyt Harri Holkeri, tuo kalamies, totesi jo joskus 80-90 vuosikymmenien taitteessa jotta syökää silakkaa. Tässä lausunnossa ei Harri väärässä ollut, vaikka Mauno Koiviston käsikassara ja seteliselkärankainen juoksupoika olikin. Ilmankos tuo, Harri on kala, kuin myös Holkeri. Roikaleita molemmat, ilmankos leivinlapiokäsinen Koivisto hänet valitsi aikoinaan koikkelehtimaan edessään. Oli Lipposen Mooseksen esiaste tokaisuineen toimittajille "ettekö te näe että minä juon nyt kahvia". Mooses sitten myöhemmin murahteli muita, vielä typerämpiä. Ilmankos hän jäikin sitten pelkäksi historian kuplaksi ja nykyisen Venäjän oligarkien juoksupojaksi kaasuputkikoplauksillaan. Kukaan ei häntä muista saati kaipaa.
Asiasta meinasin ajautua liiaksi politiikan syövereihin, kuitenkin Harrin ohjeistus mielessä taaskin ostin silakkaa. Tuota hopeakylkistä Itämeren herkkua. Ei sitä dioksiinia kuitenkaan liiaksi saa. Syömään vaan.
Tälläkin kertaa vonkaleet maustin suolapip+raastin sitruunan kuorta kylkeen. Sen jälkeen vielä kevyt paneeraus ja parilalle. Kylkeen pottua keittelin, kuorisin, puristelin ja sitruunaa tirautin päälle ja tilliä. Kastike oli vaatimaton kuten silakalle sopiikin, pari salottia kuulotin voissa, himpun verran dijonia pannulle ja kermaa, tilliä ja taas tuota sitruunaa. Hyvää tuli.
Potilaat enne paneerausta
Potilaat valmiina syötäväksi
Hyvännäköistä silakkaa! Paneroitko ne pankossa vai tavallisessa korppujauhossa? Silakka on usein kalatiskin tuorein kala, joten sitä täytyisi opetella käyttämään useammin.
VastaaPoistaTällä kertaa ihan tavallisessa korppujauhossa kun ei ollut pankoa kotona valmiina. Pankolla paneroidut on kyllä parempia.
Poista