Korvasienten aika aika lailla ovella

Kohta pitää taas lähteä huonolla onnella korvasieniä metsästämään, näin nyt sitten päätin kun aiempina vuosina saalis on ollut nolla. Ei ensimmäistäkään, ei missään. Alkaa epäilyttämään niiden luonnollinen olemassaolo tyystin. Ja sekin epäilyttää että ne vaan on aivan tolkuttoman hyvän makuisia, mielestäni sienien parasta antia. Onneksi sitä saa helposti sitten esim Sauvon säilykkeeltä purkissa valmiina ryöpättynä ja huuhdeltuna. Siihen turvauduin tälläkin kertaa, tein korvasienikeittoa lauantaina kun oli arvovieraita kyläilemässä. Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja ennätti kyläilemään, olihan tuota kutsua pidetty ilmassa jo jonkin aikaa, sopiva aikataulu vaan puuttui. Tokihan se tiesi sitten jatkoksikin hommia, pitää kuulemma 20.5. olevaan tapahtumaan leipoa pullaa. Paavo kun on tulossa tänne kaupungintalolle. 

Väyrysen Paavo, ei vasuri-paavo eikä dem...kok... mooses-paavo.

Korvasienikeitolla aloitettiin, ja keittoon krutongeiksi laitoin kuutioitua Rosalan leipomon limppua jota Harri Syrjänen Saaristoruokaa tv-ohjelmassaan mainosti. Mainio limppu kertakaikkiaan, yllättäen siihen törmäsin paikallisessa koosupermarketissa. Tuo leipä sitten loppui kesken kaiken, aamulla siitä tein harjoituskappaleet vapunpäivän aamua silmällä pitäen, eli muna-anjovisleipäsiä. 

Pääruoaksi sitten tein vasikan maksaa. Maksaa tulee liian harvoin syötyä, kuten muitakin sisäelimiä. Pitäisi vaan enemmän harrastaa tuota sorttia. Tämän annoksen innoittajana oli Teemu Laurellin FOXilla esitettettävä sarja, josta tuon bongasin. Sipulia, savukylkeä kuutioina, kapriksia ja kermaa. Tässä hieman tein virhearviota, laktoositon kerma loppui kesken kaiken kun kaksi purkkia meni jälkkäriin ja yksi keittoon. Olisi pitänyt neljäskin purkki olla, sitten peli oli jo menetetty. Mutta eipä se kermaa ihan välttämättä olisikaan kaivannut. Keiton kylkiäisiksi tekemäni krutongit, joita tein himpun verran liikaa, laitoin lisukkeeseen. Maksan leikkasin sentin pihveiksi jotka sitten voissa paistoin, jäi hieman roseeksi sisältä. Maku oli täyteläisen samettinen, ei ensinkään kitkerä. Pienenä virheenä en poistanut maksan toisesta päästä kalvoa, se sitten veti pihvin hieman kippuraan ja sitä oli hankala leikata. Tuon pihvin toki söin sitten itse. 

Jälkkäriksi jälleen kerran vaniljapannacotta vadelmacouliksella. Hyvää tuli. Koskapa pannacotta ei hyvää olisi? Niinno, tyttäreni juuri haukkui Lidlin pannacottaa jota Välimäen Hans televiisorissa mainostaa. Eurolla saa niin monen monta kehua...

Korvasienikeitto valmiina

Aamuiset vapun ajan harjoitusleipäset. Leipä, Rosalan leipomon coctailpala ansaitsee eritysmaininnan!