Raiskatun kalkkunan sai sitten pieni ihmisen taimi pelastettua äärimmäisillä toimilla, toki sen pinta oli osin jäpäkähkö. Joulukalasta, joka tänä vuonna olikin keittona eli boullabaisse, oli aivan fantastista, enää en hetkeäkään ihmettele kohinaa sen ympärillä. Jostain syystä tämän vuoden joululauluksi kehittyi Kytösavun kansa, tuo laulelma pitäisi saada mp3:ksi telefooniin. Kiitollinen pitää olla niin tulenkantajille, runoratsuille että myös tämän talven joulupukille; tuli niin monta omaa toivetta täytettyä yllättäen ja pyytämättä. En edes mainitse kastikesiivilää saati näpsäkkää liekinheitintä, en keraamisia veitsiä enkä Sonja Leen mitä mainiointa Kastike kirjaa. En minä sano enkä minä syytä, mutta minua on hemmoteltu. Olen perin tyytyväinen. Voisin vaikka herkistyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti