Kaiken näköistä sitä ihmisen taimi sitten alkaakin puuhaamaan paremman puutteessa, paikallisesta lähikaupoista kun löytyi kaiken näköisiä pikku juttuja jotka saivat allekirjoittaneen makuhermot jyskyttelemään. K-Marketin hyllyiltä löysin tuoreita viikunoita joista sitten Jamien Olivierin jouluohjelman innoittamana laadin pienet canapét,
jos tuon kuitenkin purkaisin eli lohko viikunaa, lehti pari minttua, palanen mozzarellaa ja koko komeus kiedottuna prosciutton sisään, toki coctail tikulla betonoituna. Toki päälle erinomaista oliiviöljyä ja perskules, makumaailma oli mitä mainioin!
Jälleen kerran pienen ihmisen retkeily netin syövereissä vei kulkijan ameriikkalaiselle web-sivustolle jossa oli tutuhko ankanrinta granaattiomena balsamico kastikkeella... niin ja Liiterin ankan rintafile oli kyllä ihan hyvää, vaikka fläsä eli rasvasosuus siinä olikin ihan merkillisen pieni. Tietenkään en orjallisesti tuon tuntemattoman amerikaanon ohjetta noudattanut, ankan rintafileen paistoin toki Gordon Ramsayn pettämättömän ohjeen mukaan, ranskalaiset tikkuperunat tein Marco Pierre Whiten ohjeen periaatteella ja soosin sitten tämän amerikan mukaan. Kastikkeesta tuli toki fantastinen, jopa ankasta eikä ranskalaisissakaan ollut vikaa.
Jälkkäriksi päivällä jo laadin Crema Catalanat, toki Gordonin ohjeella koska niistä yleensä tulee ne maittavimmat. Eikä voi nyt olla erimieltä kuitenkaan. Ehkä pirskottelin ruskean sokerin liian kasaan, ei tullut tasaista sokerikuorrutusta mutta hyvää se oli siltikin.
Eikös blogisti uskaltanut julkaista Colombon kokkien kuvakavalkaadia?
VastaaPoista