Tuo keskiviikko jolloin saimme kuulla Paavon ehdokkuudesta. Pöytä oli pantava koreaksi, oli kahvia ja pullaa, Bailey's kakkua ja suolaista pikkunaposteltavaa. Lasillinen erinomaisen hyvää kuohuviiniäkin.
Pikkusuolaisissa veldhuyzen traditionel juustoa rucolapedillä sekä Piipanojan kylmäsavulohta dijonsmetanalla.
Eilen sitten iski salakavalasti reittä pitkin kiipien hirvittävä kurkkukipu ja kuumettakin toista mittaria.
Strepsilsiä huuleen, ei tässä muu auta.
Juhlat sitten sen kuin paranee ensin huhtikuun alussa kun pienen pieni tyttäreni valmistuu, Bunkkerilla sankoin joukoin vieraita. Ihan hyvän päivän tuttuja seitsemisen kymmentä ja lähimpiä sukulaisia ja tuttavia parisataa.
Juhlan kaari nousee samaan tapaan kuin hyvän tarinan juoni, kohti loppuhuipennusta joka sitten 25.5. illalla saa kruunauksen, Paavosta tulee äänikuningas.
Noinkohan 100000 ääntä riittää edes?
Juhlat sitten sen kuin paranee ensin huhtikuun alussa kun pienen pieni tyttäreni valmistuu, Bunkkerilla sankoin joukoin vieraita. Ihan hyvän päivän tuttuja seitsemisen kymmentä ja lähimpiä sukulaisia ja tuttavia parisataa.
Juhlan kaari nousee samaan tapaan kuin hyvän tarinan juoni, kohti loppuhuipennusta joka sitten 25.5. illalla saa kruunauksen, Paavosta tulee äänikuningas.
Noinkohan 100000 ääntä riittää edes?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti