torstai 30. kesäkuuta 2011

Juhannus tuli ja meni...

Itse sen koin kantapään kautta, tai pikemmin nilkan, selän, selän ja kyljen osalta miten rakas kotimaa voi toisille olla niin perin kova. Polkupyörällä kaaduin. Ei siitä sen enempää, en aivan kuollut, voin hengittää. Maisema vaan on henkeä salpaava. Johanneksena. Tällä pätkällä en kaatunut.


Tuli sitä pellolla käytyä zoomailemassa mitä siellä tapahtuu mutta meni sitten toisarvoisten kommervenkkien parissa koko aika. Siellä poltin nenänvartenikin, mutta hyvin grennattua makkaraa siinä juuri muuraamassani grillissä laadin kehiin...

Tämä on nyt sitä yhden sortin sipulia.


Tilli rönsyilee ja on ihan hiton hyvää!


Kuin myös tässä vasta muuraamassani grillissä perusvihannekset kukkii! Wunderbaum! 


Tämä tuli viljelysvakoon yllättäen ja pyytämättä. Siitä ei ole tietoa kuka sen ilmeisesti maahan oli kaatanut...


2 kommenttia:

  1. Siellä on brandylla koitettu flambeerata vihannoksien rynsöilevää kasvustoa.

    VastaaPoista
  2. Virheellinen olettamus. Mulla kasvaa tuo brandy tuolla, kuvassa juurakko. Ei hulda.

    VastaaPoista