Ymmärrän hintaeron

Tulipa sitten rapujen keittoneitsyys korkattua perjantaina, enpä niitä ollut koskaan aiemmin tehnyt. Uhoavat ja sihisevät... kurluttavat rapuset kattilaan päätyivät tiukan suolan ja tillin kera, saivat yön yli maustua ja a vot. Hyvänen aika sentään miten olivatkaan maukkaita. Ei tuota makueroa voi uskoa ennen kuin sen on itse kokenut. Ja minähän koin. Kartanonherran sanoin "aivan tautisen hyviä"! on liian laimea kuvaus näille. Olivat hintansa väärti, 4,5€/kpl ja makumaailma tyystin eri luokkaa noihin tuontirapuihin verrattuna. Tässä kohtaa oli sanottava jotta snapsi, eli kotimainen laatutuote Koskenkorva, oli tarpeeton. Lähes. Sain kivat kivikupposet, toki niitä käytimme, pysyi juoma kylmänä.

Gazpacho oli rapujen kaverina, ainekset hain kauppatorilta Deliverden tyttösiltä. Hintaeroa enää markettiin parikymmentä senttiä, ei mikään syy olla ostamatta lähituottajan tuotteita. Ja varmasti on tuoretta ja ennenkaikkea hyvää. Itse hain muovikassillisen tomaatteja, kurkkua, chiliä ja paprikoita kuudella eurolla. Kauniit hymyt ja iloisen mielen sai kaupan päälle.

Bunkkerin Ravut

Gazpacho kupissa

Rapuviinit, vasemmalla ranskalainen, oikealla saksalainen. Varsinkin tuohon saksalaiseen rieslingiin ihastuin. Hinta vaan on komea, ei ihan joka viikko viitsi...

Perinteinen suomalainen rapujuoma odottaa hörppäämistä.

Ei tässä kuitenkaan ole vain levätty laakereilla, on sitä ihan arkistakin puuhaa ollut, Muun muassa avomaan kurkkuja on pantu säilöön, tällä kertaa kokonaisia kurkkuja viitisen kiloa suoraan ämpäriin. Laitoin jengiin myös valkosipulia reilusti, ans kattoo kuinka äijän käy.

Pellolla heinäkuun lopulla viljellyt retiisit alkaa sitten punehtumaan. Kivaa. Kohtapian näistä sato saadaan ja varmasti ovat makeita, sen verran on aurinko nyt hellinyt niitä.