maanantai 20. helmikuuta 2012

Myrskyviikonlopun touhuja

Kylläpä se sitten jaksoi puskea lunta, kertakaikkiaan tässä on ihmisen taimi aivan pyörryksissä vieläkin. Lumiukkona sitten sai ulkona kulkea, ja ilmeisesti tämä tilanne tulee vielä lähipäivinä uusiutumaan mikäli näitä televiisorin meteomaagikkoja on yhtään uskominen. Luottamus siihen suuntaan on kuitenkin rapautunut ja saanut vakavia säröjä mm viime kesän lähes päivittäisten ennustevirheiden vuoksi. Paras oli Pekka Poudan eräs ennuste joka sitten taisi olla kesän ainut paikkaansa pitänyt "huomenna joko sataa tai paistaa aurinko". Paikallisesta koiranilmasta huolimatta perjantaina piipahdin jälleen kerran Herkkunuotan notkuvilla tiskeillä. Sukkela isosuinen kaveri se siellä killitti ja ilmeisesti yritti jotain viestittää. Nonsaleerasin moisen.

Merikrottihan se siinä. Tämä on herkullista, en kyllä ostanut.


Merikrotin sijaan vasuun kertyi pötikkä savuankeriasta, luomusinisimpukoita - taas isoja jölliköitä ja Herkkunuotan inkivääri-lime graavilohta. Ihan tolkuttoman hyvää, ei voi kuin suositella!
Weekendinä sitten menuksi laadin ranskalaisen sipulikeiton, merimiehen simpukat, 40 valkosipulinkynnen kanaa sekä creme brulee. Ihan ok setti, ei mitään hankalaa vaan itseasiassa aika helppoa. Hyvää tuli, oli myös hyvät viinit ja snapsit joilla oli hyvä huuhdella kurkkua. Tuo 40 valkosipulinkynttä saattaa kuulostaa paljolta mutta niiden maku lempenee todella paljon kun valkkarissa kylpevät toista tuntia.

Merimiehen simpukat ja oivallinen valkkari niiden kanssa, Gentil "Hugel", Alsacesta. 


Alku-, väli-, ja jälkisnapsukaksi Marskin ryyppyä. 


Ranskalainen sipulikeitto. En säästänyt sipulia enkä voitakaan.


Pääruokana sitten 40 valkosipulinkynnen kanaa vs-kastikkeen, palsternakka-maissi pyreen ja retiisien kera. Viininä ranskalainen Les Carabenes Pinot Noir. Sopi fantastisesti.


Creme Brulee. Taattua herkkua.


Laskiaissunnuntain aamiaiseksi sitten laadin saaristolaisleivän päälle yrttistä dijon-smetanaa ja tuota fantastista Herkkunuotan graavilohta. Oli myös pakko tehdä Eggs Benedict, se vaan on niin hyvää. Ja kun leipä, sama jota tarjoilin myös sipulikeiton kanssa, oli aivan hurjan hyvää paahdettuna niin mikäpä minua esti. 



Kylläpä niitä kelpasi syödä :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti