perjantai 5. huhtikuuta 2013

Turha toivo odotella kyntöä millään rintamalla

Niin on maa jäässä ettei täällä Bunkkerilla kuin ei myös pellollekaan ole vielä mitään asiaa. Rautakangen peltoon kun kolauttaa niin kolmatta metriä on jäätä alaspäin puskettaessa. Ainakin tuntuu siltä. Tätäpä käytin sitten verukkeena sipulikeitolle jonka alkuviikosta laadin. Kilo keltasipulia ja neljäsataaseitsemänkymmentäkolme grammaa banaanisalottia - alkoi siinä määrin silmät vuotamaan että olisi ulkopuolisen voinut kuvitella herkistyneeni. Ei. En edes itkenyt. Se oli tuo luonnollinen reaktio mikä sipulien kanssa tulee aika ajoin. Joskus jopa kortteli ennen kaupan laaria, jos on sipulissa aromit kohdallaan. Minähän haistelen jopa säilykesardiinit kaupan ikkunan läpi. Vaan eipä kukaan ole kimbori syntyessään, toisille kehittyy makuaisti, toisille suunsoiton taito ja kolmansille ei mitään. 
Sipulikeitto kehkeytyi vallan mainiosti, muutama katai...urpi...perkele siinä sitten pääsi kun koitin valjastaa taginea tähän urakkaan loppumetreille. Meni ja helvetillisellä paukauksella otti ja halkesi. Paljastui Emile Henryn kalpean kopion hinnan perimmäinen syy. Jos olisi kuitti tallessa, lähtisin oitis Veijo Anttilan pakeille, sen verran raakasti nyt ottaa päähän. Ei auta kaskut, ei demari-lehden tolkuttomuus eikä varsinkaan kansan uutisten hegemonia. Odotan vaan missä viipyy molempien tahojen uskollisuudenvala tms kotkotus samaan tapaan kuin aikoinaan tuolla Turun suunnalla kun erään kaupunginosan vasurit kulkivat kyltit kädessä "jenkit pois vietnamista - raunistulan sosialidemokraatit". Saman joukkio kohta varmaan ajatusten tonava Erkki Tuomioja kärjessä huutavat "jenkit pois koreasta - helsingin sosialidemokraatit". Hänethän jo kertaalleen näin Tamminiemen nurkilla viime syksynä, raahusti muka lenkillä kieli paidalla. Lopettaisi vanhus moiset, arvokkuus kansan silmissä hävisi sen saman tien.

Pizzaa tänään tein sillä silmällä että kastiketta riittää pakkaseen tulevia lättyjä varten, ja näin toiminkin. Kuuteen pizzaan sitten kastike valmistui, viisi kastikepussia jouti pakkaseen. Pizzataikinan kanssa kävi tänään kuin Coca-Colan joulumainoksen kanssa, tunnelma samanmoinen, yhtäkkiä ilmassa oli taikaa ja taikinasta tuli aivan fantastisen hyvä. Olisin voinut sitä etusormessa pyörittää ja veivata mieleni mukaan! Maku myös oli fantastinen!
Täytteeksi vain tuo mun erinomainen soosi, serranonkinkkua, kapriksia sekä sitten lasipurkista sardelleja öljyssä.
Mozzarella raastetta päälle. 
That's it.


2 kommenttia:

  1. Katsoin, että Ikeassa ois halpa tagine, mutta noinkohan sitäkään tohtii ostaa. Emile Henry vain on aika pirkuleen kallis.

    Hyvännäköistä pizzaa. Mitä laitoit kastikkeeseen?

    VastaaPoista
  2. Kastike on vanha resepti johon tulee sipulia, tom murskaa, suolaa, pippuria, sokeria, lihalientä, laakerinlehti, basilikaa, valkosipulia, pikku voinokare ja haluttaessa tippa kaksi tabascoa. Hetki kattilassa saa hymyillä tämä kastike, kutteriin ja siinä se.

    Henryt on kalliita, mutta onneksi näin keväisin on taas ylitöitä :)

    VastaaPoista