Pidetään ikävää

Kyrsimiskerroin nousee pienellä ihmisen taimella päivä päivältä vaan korkeammalle. Ei näy aurinkoa, on vaan pimeää ja mustaa. Eikä tämä ole perin masentuneen ihmisen synkkää tilitystä vaan perin närkästyneen lounais-suomalaisen tilitystä. Onneksi en ole lomaa vielä lähelläkään. Voisin arvuutella että heinäkuun seitsemäs päivä alkaa helle joka vetää vertojaan vuosisadan, ja viime vuosisadan helteille. Näin olisin luonnon merkeistä tulkitsevinani. Onneksi perinteiset makkarafestarit ei osu tuohon hellejaksoon, eihän silloin jaksa kuin maata ja kenties siemailla herraskaisesti gt:ia. Tapa jonka minuun Maailmanmatkaaja on iskostanut. Ei tule lämpö liki, ei malaria eikä jano. No viimeisimmästä en niin sanoisi. Nestehukkaa pitää pienenkin ihmisen taimen, kuten minä, välttämän viimeiseen asti.

Erään tutun IT-ongelmia kävin tänään ratkomassa, sain tietää että hän perheineen lähtee lähestulkoon pyhiinvaellusmatkalle Espanjaan. Salaperäisyyden verhoon tuo tieto oli kääritty, mutta uskoisin että kyseessä on matka kaksinkertaisen Formula 1 maailmanmestari Fernando Alonso Diazin jalanjäljillä ympäri Espanjaa, kenties myös visiitti Asturia Oviedoon jonka tavaramerkki Fernando on. Asturian korskea orhi, jos Ferrarissa olisi edes 10 kaakkia enemmän, hän taistelisi suomalaisen Nico Rosbergin kanssa tasapäisesti tämän vuoden F1 mestaruudesta. Nico ja Valtteri on tämän vuoden suomalaiset F1 tekijät. Ei niitä ole kyllä vuosiin muita ollutkaan. Kimi tuli, ei tulosta, satunnaisia onnenkantamoisia. Siinä kaikki.

Espanjan mielenmaisemilta sitten päädyin keittiöön jossa oli kanankoipia odottelemassa valmistusta. Kuinka olikin kaapissa vielä muutama keväällä ässehtimään laittamani sitruuna, oliivejakin purkkitolkulla. Päädyin reseptiikassa sitten pohjois-afrikkalaiseen tunnelmaan, kanatagineen. Tätä olen ennenkin tehnyt. Erinomainen setti, sopii niin arkeen kuin pyhäänkin. Pitää todeta että jauhettua kanelia kun ei ollut, oli pakko käyttää viime vuonna tuotua kuivattua kanelitankoa, courtesy of  Maailmanmatkaaja. Siellä se tagine nyt sitten uunissa posottaa vielä kotvasen... kylkeen sitten jotenkin maustettua riisiä tai couscousia.

Potilas ilman kantta.