lauantai 7. kesäkuuta 2014

Pientä orastusta havaittavissa

Sain tänne bunkkerillekin laitettua sitten vihdoin ja viimein jotain edes kasvamaan, persiljaa paria sorttia, basilikaa, rucolaa ja salaattia. Tietty tomaattia myös. Jotenkin tuntuu että kovan työn takana on tänä vuonna ollut kaikenlainen yrttien kanssa värkkäily, ei tunnu aikaa millään löytyvän eikä inspiraatiota. Johtunee pitkälti kurjista keleistä jota on saanut kestää. Piti tänäänkin pellolle hyökätä istuttamaan ne viimeiset potilaat; pinaatti, pavut ja kesäkurpitsat. Toisin kävi. Vettä sataa. Tokihan se sataa sitten laariin, on ne perunat, sipulit ynnä muut siellä jo tekeentymässä... juhannuspottua omasta maasta on turha toivoa. Timoa meni maan poveen tänäkin vuonna, eipä muuta löytynyt. Siikli oli loppu eikä rikeaakaan ollut kuin valtavissa säkeissä. Jälkijättöisesti ajatellen olisi vaan pitänyt iso säkki ostaa, loppui nimittäin siemenperunat kesken. Ehkäpä sinne pellolle vielä ennättää jotain laittamaan. Huomenna poikaseni, huomenna, ei tänään.

Ämpäreissä persiljaa ja rucolaa, ellen väärin muista. En vaivautunut merkkaamaan. Sen näkee sitten. Tomaatti jo taka-alalla terhakkaana, ajatella että siemenestä sen laitoin toissapäivänä...


Näissäkin on... jotain.


Intouduin sitten vihdoinkin sen pulled porkin kimppuun, en perinteisin menetelmin vaan meksikolaisittain kun törmäsin eräässä blogissa carnitas reseptiin. Myös pico de gallo tuli tehtyä. Nämä kietaistiin tortillan sisään ranskankerman kanssa ja hyvää tuli. Tuli Meksikon pitopöydät mieleen menneiltä ajoilta, en aiemmin Suomessa näin lähellä aitoa meksikolaista ruokaa ole ollutkaan. 
Itse käytin carnitakseen reilun pari kiloa possun niskaa, edellämainitun ohjeen mukaan tein, toki samassa suhteessa lisäsin mausteita ja aineita. Siltikin lihasta tuli miedon makuinen. Grillausvaiheen jälkeen sitä on syytä maustaa vielä lisää jos on mausteisemman perään. Kenties laitoin uunipellille turhankin paljon, koko pari kiloa haarukalla raastettuna kerralla, ei uunin grillivastuksen alla tyystin grillaantunut. Mutta voihan sitä pannulla käristää lisää jos tahtoo. Ja tahdonhan minä.



Carnitas



2 kommenttia:

  1. Oi, mitä herkkuja siellä on taas tehty!

    Itsekin tuskailin eilen kasvimaiden kanssa, kun mikään ei tunnu itävän. Ensin oli toukokuussa kuumaa, sitten kylmää, joten sadosta voi vain haaveilla. Edes kesäkurpitsa ei tunnu lähtevän kasvuun, vaikka hyvät taimet sainkin esikasvatettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkurpitsa. Tuo pitsa täytyy tänään muistaa hakea, jahka shauffööri ilmaantuu. Sadepilvet väistyivät, taas paistaa aurinko.

      Poista