sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Vihdoinkin mustaa torvisientä

Vuosien pitkällisten metsässä ramppaamisten tuloksena vihdoin ja viimein sain kiikareihini lauantaina mustaa torvisientä. Kyllä tämä kaveri sitten onkin vältellyt, eipä enää. Nämäkin sienet löytyi lähimetsästä, ei aina tarvitse mennä metsää edemmäksi sieneen. Tässäkin, kuten monessa omassa sienietsinnässäni kävi niin että olin jo miltei heittänyt kirveen kaivoon, sieniveitsen metsään ja keruukassin läheiseen vesistöön kun näihin törmäsin. Samalla muuttui lauantain alkupala Mamin perunasalaatista kermaiseen mustatorvisienikeittoon. Litran verran sientä löytyi, ei sen enempää. Mutta olin tyytyväinen, ei tullut turhaan viittä kilometriä metsässä rampattua. Keitto oli hyvä alkupala, pääruoaksi laadin burgundinpataa, annoin hautua kolme tuntia, lihasta tuli todella mureaa ja kastike oli hyvin rikas.

Tulipa tänään pellolla käytyä, pitää ensi viikonloppuna käydä hakemassa loput perunat talteen, samoin neulapavut, härkäpavut ei taida tulla enää ollenkaan, piparjuurta talvea varten pakkaseen. Lipstikka oli herännyt uuteen uskoon, sitäkin tuli isot niput haettua. Samoin kruunutilliä ja persiljaa. Huomenna ajattelin kauppatorilta käydä katsomassa avomaan kurkkua, jos vielä löytyisi, voisi säilöä. Aiemmin saamanki kurkut jotka säilöin, tuli jo ahnehdittua. Samoin bongasin Purkissa-kirjasta pari sipuli ja punajuuri säilöntävinkkiä, pitää nekin koeponnistaa. Ja pakastaa pari kiloa pottua joulupöytään.

Kaikenlaista sitä pitäisi, saas nähdä mitä ehtii ja jaksaa.

Mustaa torvisientä


2 kommenttia:

  1. Komea sienisaalis!
    Miten pakastat piparjuuren? Meillä sitä kasvaa ensimmäistä vuotta, enkä ollut ajatellutkaan, että sitä vois pakastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin laittaa vaan minigrip pussiin palana ja tarvittaessa siitä raastaa. Samaan tapaan olen inkivääriä pakastanut. En ole itsekään piparjuurta ennen pakastanut mutta Veijo Google kertoi että näinkin voi tehdä. Tietty Martat voi olla toista mieltä...

      Poista