Kauan kaivatun ja fantastisen hienon että näpsäkän ja kädessä jämäkän oloisen Perjantaikokki-veitsen se Kusti poljetti tänään mulle. Toki itse raahauduin tuolla puolitoistametrisessä lumikinoksessa sen tuulen ja tuiskun keskellä hakemaan, mutta olipa se sen reissun väärti. Tänään toki en enää malta sitä testata kun on päivän aterioinnit jo suoritettu, eikä shampanjaakaan ole ohjelmassa, mutta huomenna kenties taltutan tuolla fenkolin ja muutaman salotin jos niin vaan on tähtiin kirjoitettu. Jaajaa, voi olla nyt hetken tyytyväinen keittiön veitsivalikoimaan kun kerran tämä tuli ja sitten joulupukki toi setin ihan näppäriä keraamisia veitsiä. Niiden kanssa vaan saa olla varovainen ettei esim valkosipulia veitsen lappeella läsäytä liiskaksi, voipi tulla sirpaleita...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti