Polkaisinpa iltapuhteeksi paikallisen K-Supermarketin notkuville pakastealtaille etsimään pakastettuja ja esikeitettyjä sinisimpukoita. Eipä löytynyt, lähes siinä sitten jo kävi mielessä että näinkö huono on tuon marketin valikoima. Yleensä sitä olen hyvänä, ellen jopa erinomaisena pitänyt ja sitähän se onkin, saa aika kauas mennä että paremman löytää. Kuitenkin, käyskentelin siinä tuoretiskin ohi ja kas kummaa, siellähän sitten olikin tuoreita sinisimpukoita pussitolkulla. Otin toki oitis yhden kilon pussin kun tämä herttaisen oloinen kalatiskin neitokainen suurine ruskeine silmineen sai minut koukutettua lumoonsa. Rimpuilin enkä näitä suuria. lähes ihania suuria ruskeita silmiä tuijottanut vaan simpukoita. Ne oitis kotiin tultuani sitten taltutin, salottia, kalalientä, italialaista valkkaria ja potilaat kasariin. Söin osan siltä seisomalta, aivan tolkuttoman hyvää. Tarkoitus oli huomiselle laatia gratinoituja sinisimpukoita ennen illan, ah niin ihanan Anna Puun konserttia jonne allekirjoittaneella on pääsy.
Gratinoiduista sitten kuvamateriaalia ja juttua syksymmällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti