sunnuntai 4. elokuuta 2013

Rapujuhlien kenraaliharjoitus

Sain itseni kutsuttua kuin varkain rapujuhlien kenraaliharjoitukseen vaikka piti jotain televiisori/tietska-asennusta suorittaa lauantaina. Olen aina avoin kaikenlaiselle ruokaan liittyvälle puuhastelulle enkä tälläkään kertaa tohtinut kieltäytyä. Rapujuhliin kuuluu oleellisesti ravut, tällä kertaa oli pakasterapuja maapallon toiselta puolelta. Vai olikos ne epsanjalaisia, en muista. Tuli taas havaittua että jos kohta ravut ovat maultaan hyviä niin kaikki tuo muu puuhastelu ja touhu on kyllä ihan törkeän yliarvostettua puuhastelua. En mä jaksa tota tuhertamista, pari tuntia menee parin pienen ravunpalan takia, sotkua tulee ihan joka paikkaan, sormet on tahmassa, paidalla illan menu ja plääh. Ruotsalaisten kotkotuksia nämä tämmöiset, ja sitten pitäisi vielä hoilata jotain ruotsalaisia ryyppylauluja. Niin humalassa en ikinä ole että tuohon sortuisin. Kyllä saa mun puolesta jäädä moiset kekkerit väliin. Noh, tarkennus tähän, sen verran pitää pitää kun tuli luvattua tutuille järjestäväni. Sen verran rajaan juhlatunnelmaa että kotimaista isoa rapua sen sitten olla pitää, kolme per syöjä ettei mene koko ehtoota ja nälkä vallan pinnassa. Siis alkupalaksi. Jotain hyvää tai vieläkin parempaa sitten pääruoaksi. 

Näihin rapukenraaleihin sitten oli varauduttu vielä parin siian voimin. Toisen maustin, täytin maarun sitruunalla, suolakuoreen piilotin ja uuniin tuikkasin. Hyvää. Toisen siian fileoisin ja tein jo aiemmin koeponnistamaani Marco Pierre Whiten kala-annosta. Tuon vedin ulkomuistista, jotenkin jäi tuo panko-jauhoista tehty mureke irtonaiseksi vaikka voita ja pecorinoa siinä oli reilusti. Hyvää se silti oli. Tomaatista keittelin kasaan kastikkeen, oman pellon pinaatista pedin. 
Ja kun ei mitään dagen efteriä ollut, ja rapujen kuoret olin säästänyt, tein niistä ja kasasta vihanneksia, keiton. Keitosta tuli tummanpuhuva mutta kertakaikkisen hyvä. Tuli ravut käytettyä loppuun asti - ei haaskeelle mennyt nekään. Pikku alkupalaksi paahtoleipää, toisella tillivoita, toisella majoneesia, rapujen pyrstöjä ja tilliä. Majoneesiversio oli raikkaampi.

Tässä näitä lotoskoja


Tässä oli siika suolakuoressa. Oikealla siitä näkyy vilahdus


Kalaa. Tämä on hyvä resepti. Kala pitäisi olla vaan paksumpaa palaa. 


Rapukeitto tekeentyy.


Pikku suupalat aterian alle


Rapukeitto. Olishan tässä voinut toki olla hieman pastista, ei vaan ollut plakkarissa. Anista oli jauheena.




2 kommenttia:

  1. Oi, oi, ravut on mun heikkouteni. Pitäisköhän kaapaista niitä kauppahallista mukaan ens viikonloppuna ja pitää ihan pienet kestit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitikin kehumani tuota teitin hallia, olikin valtava ja mitkä valikoimat! Siitä eräästä (?) kalapuodista olin innoissani, otin kuviakin. Ja hyvin marmoroitunutta härän ulkofilettä ostin jostain puodista kun piti jälkikasvu ruokkia.
      Kotimaistako rapua meinaat? Onko isoakin ja mitä maksaa?

      Poista