Ei, en puhu itsestäni otsikossa vaikka jollekin vääräleualle moinen saattoi heti tulla mieleen. Ja varmasti tulikin. Eilisestä hauesta jäi reilusti tälle päivälle joten tänään menussa oli sitten haukipihvejä, lime-porkkanapyree ja hasselbackan perunat. Hauen joukkoon pannulla tiristelin hieman sipulia ja jokusen palan pekonia. Siis näitä paperinohuita siivuja joita Suomessa pekonina myydään. Ulkomaillahan se on aina reilusti paksumpaa, muttei ollut edes pakkasessa sitä hiukkaakaan tallella. Yleensä sitä pidän aina saatavilla. Jos pitää erityisesti mainita niin Mestaripalvin savupekoni on tavattoman hyvää, ihan kertaluokkaa parempaa kuin nämä plastiikkaan pakatut. Niin, hasselbackan perunat meinasi lässähtää kun ei ollutkaan mitään erityisen voimakasta juustoa käsillä, niinpä parmesania ripottelin pinnalle, ihan ok niinkin. Oman pellon porkkanoista sitten vielä viime huitaisuna rykäisin kehiin porkkanapyreen jonka maustoin ihan vaan limellä, ihan hyvää siitäkin. Kuinkas muuten. Hauki siis tekeytyi ensin leikkuulaudalla pienemmiksi paloiksi, siitä liihottivat kutteriin ja mausteet perään. Jokunen pyöräytys ja ruodot olivat mennyttä kalua. Tässä vaiheessa heitin sipulit sekä pekonit joukkoon sekä kermaa. Munan laitoin viimeisenä. Kelmun päälle tein pötkön, itseasiassa kaksi ja nämä sitten rullasin tiukaksi pötkäleeksi jotka vesihauteessa keittelin kunnes sisälämpö oli 67°C. Otin jäähtymään ja sitten vasta poistin kelmun, viipaloisin ja paistoin pannulla.
Sukkela peruna löytyi kun hasselbackaa valmistelin. Liekkö menninkäisen tietty osa kuitenkin?
Haukea ja hasselbackaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti