Piti ensin mennä pellolle lauantaina puuhastelemaan, hakemaan porkkanaa, katsastamaan loppujen sipulien tilanne sekä kääntämään se ennen talvipakkasten tuloa. Enpäs ehtinyt kun kaikenlaista muuta kiirettä pintaan lykkäsi. Piti sitten mennä Keskustan kuntavaalikahvitukseen pikapikaa vaan kääntymään kun tyttäreni tuli pitkästä aikaa kyläilemään, toki heille piti sitten ruoatkin pöytään laatia. Onneksi nuoripari ei ollut liian vaativa, laadin pöytään hasselbackan perunat, lampaan kyljyksiä ja kermakastiketta. Olisin tehnyt vielä räiskäleitä ja sen kanssa toissa viikolla tekemääni hilloa, eivätpä jaksaneet. Taisi olla muualle kiire. Mä lauantai aamulla ennen Korean GP:n aika-ajoja laitoin vaivattoman&vaivaamattoman leivän taikinan tekeentymään tutulla Kädenvääntöä blogin reseptillä. Tuo vaan on niin hyvää, pelkkää Ingmariinia päälle ja a vot. Nuoripari sitten toi minulle pussillisen omenoita, ilmeisesti suoraan Keuruulta. Harmi, en huomannut kysyä lajiketta. Olivat punaposkisia ja kuorittuani havaitsin sisuksetkin olevan punajuovikkaita, maultaa omena oli tuhdin kirpeä. Vallan mainioita tarte tatiniin, jonka tänään sitten loihdin kehiin heti perin epäonnisen Korean GP:n jälkeen. Sehän onnistui vallan mainiosti, piti laittaa tomusokeria vielä pintaan mutta se sitten jäi. Eipä se sitä olisi tarvinnutkaan. Sunnuntailounaan alkupalaksi sitten päädyin kantarelli-maissi-risottoon, pääruokana oli hunajalla valeltu possun crackling omena-kevätsipuli lisukkeen kanssa. Ja tuo tarte tatin jälkkäriksi. Ihan ok settiä kaikenkaikkiaan. Tietty pisteenä iin päällä, juttu joka kruunasi viikonlopun, astianpesukone otti ja hajosi. Jippijaajee.
Lounasta nuorisolle
Leipää. Pahuksen hyvää leipää.
Kantarellis-maissi risotto
Hunajaista possua
Tarte tatin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti