sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Ei aikomusta hötkyillä joulun suhteen

Kaikkialla jo pörisee joulutunnelma, kas kun ei radion kaikilta kanavilta tule aiheeseen liittyviä laulujakin, minä kyllä pitäydyn lähtemästä moiseen kotkotukseen mukaan. No keittiöön tuli jouluaiheiset verhot rykäistyä, parvekkeelle jouluvalot ja kynttilöitä on polteltu. Mitä kaikkea sitä vielä ennättääkin. En tiedä. En pohdi.
Perjantaina lunta tuli sitten niin maan perusteellisesti, laakaan, vinoon, ylhäältä alas. Jopa siinä määrin että tein lumiukon parvekkeelle. Tänään tuo ukko oli sitten lähtenyt omille teilleen, ei mistään löytynyt.
Taas on pimeää, ei edes lumi valaise. Taidan sammuttaa parvekkeen valaistuksetkin.

Tuon kaiken hässäkän keskellä ennätin eilen hieman ruoankin kanssa pelaamaan, lopuista löytämistäni mustatorvisienistä piti keitto laatiman. Vallan mainiota siitä tulikin, varsinkin kun olin viettänyt parvekkeen kylmyydessä kotvasen, keitto lämmitti kaikin tavoin. 
Keiton jälkeen tein provencelaisen erikoisuuden, uppomunia punaviinikastikkeella. Tämän tein Bistroruokaa kirjan ohjeella, enpä ennen ole tuolla tavalla uppomunia tehnytkään. Tässä vesi kiehautettiin, lisättiin etikka ja munat, liesi pois päältä, kansi kattilaan ja 10min odotus.
Olin skeptinen tämän suhteen, Ja muna oli keskeltä lähes kokonaan hyytynyt. Ehkä se sitten olikin tarkoitus kun oli punaviinikastikettakin. Ja pannulla paahdettua ruisleipää sekä pikku pekoni.
Näiden kahden pikku alkupalan jälkeen ajattelin ettei sitä sitten kahta ilman kolmatta, lautaselle päätyi kampelafile gremolatalla. Ihan kiva pikku annos. Pääruoaksi tein burgeria Hestonin tavalla, olen joskus siitä jo kertonutkin. Tällä kertaa liha oli naudan kulmapaistia jonka jauhoin. Pari pintä salaattilohkoa, pannulla paahdettua tomaattia ja valkosipulimajoneesia. Burger jäi mukavan punaiseksi keskeltä. Onneksi tuota pötköä on vielä, saa parit burgerit vielä laadittua.
Jälkkäriksi olin jo aikaisemmin päivällä tehnyt Hesarin ruokasivulta aiemmin viikolla tuorejuustojätskin. Sehän se vallan mainiota oli. Tänään aamulla piti riisipuuroa tehdä, karjalanpiirakat mielessä. Enpä vielä aamulla tehnyt, päivemmällä sitten ennen kauden viimeistä GP:a keittelin puuron, annoin jäähtyä ja kotvanen sitten pääsin piirakan rypyttelyn makuun. Ja maistelinkin, hyvää piirakkaa, kertakaikkiaan. Koskapa nyt piirakka ei hyvältä maistuisi.

Pikku keitto


Uppomunaa


Kampela


Burger


Tuorejuustojätskiä mustikoilla ja digestiivillä


Tovi sitten rypytettyä piirakkaa


2 kommenttia:

  1. Ooh, mitä herkuttelua! Kunpa itseltäkin joskus löytyisi kärsivällisyyttä tehdä karjalanpiirakoita. Kaupasta kun ei hyviä sellaisia saa.
    Itse teen uppomunan melkein samalla ohjeella, tosin otan kattilan pois liedeltä kun vesi kiehuu ja uitan munia vain 5 min. Punaviinin kanssa en olekaan niitä vielä koittanut miksata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on herkuteltava. Karjalanpiirakoissa ei kärsivällisyyttä tarvita muutoin kuin puuron keitossa. Helppoahan noiden tekeminen on. Uppomunat mulla normaalisti on vain miltei kiehuvassa vedessä 3,5minsaa ja sitten äkisti kylmään veteen että keltuainen pysyy juoksevana. Tuo punaviinikastikokonaisuus oli kyllä hyvä.

      Poista