Ei sitä pieni ihminen jaksa pääsiäistä aloittaa ja lopettaa perinteisillä lammasaterioilla, päätin jo aikoja sitten asian tänä vuonna menevän toisin. Ja niin sitten kävikin, pitkänä perjantaina perinteinen karitsankare valkosipuliperunoineen siirtyi pääsiäissunnuntaille, eikä perunatkaan ole enää niitä perinteisiä vaan boulanger-perunat on suunnitelmassa. Niistä myöhemmin sana tai kaksi. Pitkäperjantaina lautaselle sitten sattui Marskin lempiruokaa, ja itsekin tästä pidän, nimittäin Vorschmack. Tätä herkkua ensi kerran sain jokin vuosi sitten Maskun kartanolla maistaakseni. Siellä oli mestari tämän tehnyt, ja erinomaisesti olikin. Itse tuota erään kerran sitten tein ja poskelleen meni. Viime itsenäisyyspäivä uudemman kerran ja onnistui nappiin kuten eilenkin. Tuo kun haiskahtaa venäläiseltä ruoalta, piti sitä sitten olla sen kyljessä zakuskaa. Tällä kertaa keitinperunaa, smetanaa, suolakurkkua ja pannulla valkosipulivoissa paistettua hyvin tummaa leipää pikku soirona. Perinteinen jäinen vodka tämän kylkeen ja aterian jälkeen pöydällä sitten ripaskat niin että naapurit ihmettelee.
Eclairit rykäisin Valion ohjeen mukaan, kyllä ne meni sitten ihan pipariksi. Kirjaimellisesti kun lässähtivät. Päällystin ne sitten lopulta suklaakastikkeella, joka samaisen reseptiikan mukaan meni myös ihan päin honkia. Hyytyi saman tien, klimppiintyi. Mustikoita myös laitoin joukkoon, maku niissä oli kohdallaan mutta kait sen kuuluun olla paksumpi kuin 5mm. Ehkä toiste uudelleen.
Ei sovi unohtaa että vaalit ovat 15 päivän kuluttua.
Lappuun vaan numero 67.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti