maanantai 29. helmikuuta 2016

Tilliä ja lihaa

Aikoinaan televiisorista näin kun Tommi Tuominen rykäisi tillilihan kehiin, tämä ajatus on sen jälkeen säännöllisen säännöttömästi mielessä pyörinyt eikä ole antanut rauhaa. Tämän sitten päätin vihdoin ja viimein toteuttaa, aina olen kuulunut Tillilihan Ystävien® kapeaan mutta hienoon joukkoon. Tähän uuteen versioon ei sitten tullut sitä kastiketta, lihan pinta paistettiin kiinni, suola&pippuri pintaan jonka jälkeen se kiepaistiin tilliverhoon ja kelmun sisään vesihauteeseen. 52 astetta mittariin, vesi hymyillen odottelemaan. Parikymmentä minuuttia tuo vain otti, ja hetken veto, ai pakanan pakana että osasikin olla hyvää.

Vaaleasta parsasta piti ihmisen alkukeitto tekemän, saituuttani en hankkinut valkoista parsaa sitten kuitenkaan. Tyytyminen oli kukkakaaliin, eipä siitäkään kehnoa saanut. Hieman jauhoista pottua, pekonia mukaan, aavistus ranskankermaa sekä tietty loraus ruokajuomana toiminutta rieslingiä.





Tämä oli valtavan kiva riesling


Paahtopaisti pääsee kelmuun tillin kanssa


Tilliliha 2016


4 kommenttia:

  1. Olen mä aina tiennyt, että sulla on hyvä maku, mutta että ihan NOIN hyvä! Kuulun nimittäin itsekin Tillilihan Ystäviin. 70-luvulla meidän pienen kyläkoulun keittäjä teki niin upeaa tillilihaa, että sitä on vieläkin ikävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tokihan minussa nyt ihmiselon parhaat puolet tiivistyy, vaatimattomuus niistä päälimmäisenä. Mä olen aina kummeksunut tuota marinaa ja valitusta tillilihan kamaluudesta. Tätä nykyä nämä samat ihmiset syö kuitenkin epämääräisiin valmiskastikkeisiin upotettuja kananpalasia ja Ikean lihapullia. Mot.

      Poista
    2. Hyvää syntymäpäivää Bunkkeriin :-)

      Poista
    3. Ollaan lähes nuoriso-osaston synttäreitä vietelty, rollaattorit oven pieleen kun kääkkäpuolelle ajauduin vieraslistalla...

      Poista