Bunkkerilla tapahtuu

Niin keittiössä kuin ihan viljelmilläkin. Sain perjantaina haettua pari isoa säkkiä multaa ja pitäisi ihan näillä näppäimillä alkaa kylvämään Bunkkerin parvekkeelle ne joka kesäiset yrtit. Luulen että jätän tänä vuonna tomaatit laittamatta, sen sijaan hernettä tai jonkin sortin papua olisi tarkoitus laittaa tekeentymään. Muutamaan purkkiin laitoin yrttiä tulemaan, timjami otti ja ryytyi sitten heti kättelyssä. Mitähän sen kanssa mahtoi tapahtua. Samapa tuo, pitää laittaa uudelleen, siemeniä kyllä vielä löytyy. Heikkoa on kasvu noilla jotka ovat säästyneetkin, ihmettelen että miksi. Kananpaskaakaan en säästänyt, valoa on piisannut kun kasvilampulla olen valaissut näitä kun ulkona on ollut suhmuraista. Kenties nämä vielä alkavat rehottamaan jahka lämpöä alkaa riittämään.

Korianteri kaikkein terhakkain

Basilisko yrittää nousta

Yrttiselleri. Aika kivuliasta.

Rakuuna on terhakka

Minttu vieno kuin kedon kukkanen

Tätä ei uskoisi rosmariiniksi. On se.

Pientä ateriaakin eilen äidyin tekemään Bahrainin GP:n kunniaksi, menu koostui seuraavista osasista;

Hietasimpukoita merimiehen tapaan

Karitsan kieltä omena-sellerisalaatilla sekä munuaisia sherryssä palsternakka pyreellä

Hummeria sitruskastikkeella ja vihreää parsaa

Jäätelöä, kermavaahtoa, tuoreita mansikoita ja kuohuviiniä

Hietasimpukat oli ihan tolkuttoman hyviä ja kauniita, tämä oli ns heräteostos Herkkunuotasta, mun piti ottaa vain sitä lime-inkiväärilohta. En kyllä kadu. Hintaahan näillä on moninkertaisesti normi sinisimpukkaan mutta makukin oli hyvä, herkkä. Uitin potilaat Wolfberger rieslingillä, elsassilainen valkkari. Oli aika hapokas, pidin siitä ihan sellaisenaankin. 

Alkuruoaksi lautaselle ilmestyi karitsan kieltä sekä karitsan munuaisia. Kielen reseptiikan löysin jostain netin syövereistä, kieli oli tekstuuriltaan aika jännä ja maultaan perin mieto. Nyljin sen lämpimänä ja leikkarin röpöläiset osuudet pois ja sitten lopulta pitkittäissuunnassa. Ei ollut huono. Omena-sellerisalaattia sen kanssa tuli syötyä, hieman liian reilulla kädellä laitoin limen mehua siihen, mielestäni liiankin hapanta tuli. 

Munuaiset haudutin sherryssä, vanhan ajan dijonissa sekä kermassa, tämä reseptiikka tuli taasen Gourmet Clubin jäseneltä M, orjallisesti noudatin ohjetta ja tästä tuli hyvä. Pitää tehdä toistekin. Munuaisien kaveriksi tein pienen palsternakkapyreen. 

Ylempänä kieltä, alempana munuaista

Kieli kattilassa

Hetken jo kuohunutkin, on kuin kenkä :-D

Hummeri, tuo meren köriläs sai sitten talttua ja antautua lautaselle sitruskastikkeen kanssa. Parsaa pannulla voissa pyörittelin sen kylkeen, reseptiikassa oli mainittu pieni pasta. En tehnyt sitä, koitan nyt hetken vielä olla ilman perunaa, pastaa ja riisiä. Vielä ei huomattavaa painonpudotusta ollut havaittavissa. Vaan hummerista tuli ihan perkuleen hyvää, suorastaan sanoin kuvaamattoman hyvää. Eikä kastikekaan huono ollut. Kuoret ja krämmäleet otin talteen, tänään tempaisen keiton niistä.

Jälkkäriksi oli sitten jätskiä, kermavaahtoa ja mansikoita. Tietty minttua, Sorrin flikat sitä mulle perin iloisesti hymyillen kassiin laittoi. Kesä on tullut, Sorrilla kesäflikat paikalla eikä tietoakaan talvimiehityksestä :-)

Aamulla oli pakko rykäistä tuoretta leipää kehiin, kas kun jostain blogista nappasin helpon maalaisleivän reseptin. Taisi olla kädenvääntöä-blogista. Kerrassaan erinomaista tuli. Pitää tuosta tehdä sunnuntain perinne oikein. Leipää en kehdannut palaa enempää sellaisenaan syödä, eggs benedictit oli pakko tehdä kylkeen. Uppomunaa, hollandaise, pekonit ja extrana sitten Sorrin villirucolaa ja ohuelti leikattuja retiisin siivuja. Hyvää. Parempaa. Ja skumpan kera tietenkin. Normisunnuntai.