Se on sitten tämäkin lyhyt hengähdystauko ohi, meni nopeasti nämä viisi vapaapäivää ja taas tarttis huomenna jaksaa vääntäytyä sorvin ääreen. Jälkikasvun ja heidän ystävien kanssa tuli pitkäperjantai vietettyä Silja Europalla, tuli hyvin syötyä ja juotua. Menomatkalla tuli piipahdettua Europan Maxim ravintolassa, ruoka oli ihan ok vaikkei ihan mitään terävintä kärkeä ollutkaan. Pääruoaksi tilaamani vasikanleike oli mennyt oikein kunnolla ylikypsäksi eikä alkupalan ankan rintafileen pinta ollut mukavasti rapsakka. Jälkkäriksi otin tiramisu raparperisorbet raparperitikulla oli sen sijaan aivan hurjan hyvää. Uusiutunut buffet seuraavana päivänä osoittautui kyllä hieman pettymykseksi, odotin siltä enemmän. Mainostivat kovasti sushipöytääkin, se ei ollut mitenkään erikoinen, voisi sanoa jopa että tylsä. Pelkkää makia kurkulla ja lohella.Noh, eipä tarvinnut nälissään olla ja olihan tuo sushijuttukin mukava lisä tuohon tarjontaan.
Marinoitua ankanrintaa joka oli kyllä hyvää vaikkei ollutkaan nahka rapsakka.
Raparperijälkkäri. Aivan riettaan hyvää!
Tuli sitten karitsanviulu tehtyä pääsiäissunnuntaiksi kun oli sukulaistyttö siippoineen tulossa syömään. Viulusta tuli vallan mainiota, aloitin marinointiprosessin jo keskiviikkona, silloin se sai yrtteistä, mausteista ja sitruunasta hunnun ja lauantaina vielä jugurttihunnun päällensä. Viulun tarjoilin sitten valkosipulikermaperunoiden ja punaviinikastikkeen kera. Se meni kaupaksi, ei oikeastaan enää ole kuin tuo luu jäljellä. Harmi ettei tuttavapiirissä kenelläkään ole koiraa kenelle tuon voisi antaa jyrsittäväksi, on se sen verran mainion kokoinen.
Sunnuntain alkupalaksi sitten tein vieraille tuntemattomia meren eläviä, toki itselle tuttuja ja maistuvia eli scampin pyrstöjä valkosipulivoissa, kampasimpukoita ja viiriäisenmunia vuonankaalipedillä sekä voissa käytettyä parsaa Norjan merilohen kera. Tämä lautanen osoittautui myös menestykseksi. Piti laittaa lohelle vielä gremolata ja kampasimpukoille herneenversoja kun kerran mison aikana niin päätin ja kaiken valmiiksi tein. Mutta vieraiden tultua oli sen verran hässäkkää että esillepanossa sitten nämä kaksi komponenttia unohdin - vaikka ne oli esillä! Ja ei, tässä vaiheessa ei oltu maisteltu kuin lasillinen kuohuvaa.
Sen verran vilkasta oli keskustelu maailmanpolitiikan arkipäivästä tässä vaiheessa että jäi sitten harmikseni ottamatta kuvat ravintola Mamin reseptiikan perunasalaatista, joka muuten oli ihan julmetun hyvää. Espanjalaisiin uusiin perunoihin tein kunnei Rymättylän pottuja ihan vielä saa. Samoin jäi pääruoasta kuten myös pashasta ja kulitsasta, jotka itse omin käsin väkersin, kuvat ottamatta. Tein myös suklaajälkkärin kun sitä oli toivottu, tein sen Sillä Sipuli blogin reseptillä pikku suklaakakkuset mutta ohjeesta poiketen jaoin taikinan neljään pikkuvuokaan. Ja kuinka sitten kävikään kun ne päivällä tein. Reseptihän on lähes kohokkaan oloinen, joten nuo kakkuset sitten lässähtää just kohta uunista tultuaan. Laitoin ne toki jääkaappiin odottamaan iltaa - virhe, myönnän. Poistaessani niitä vuoista ne sitten tietenkin hajosivat käsiin eivätkä enää olleet mitään kakkusia. Samapa tuo, maku oli kohdallaan kuitenkin. Jatkossa nämä pitää tehdä juuri ennen niiden nauttimista. Suosittelen tätä reseptiä kaikille suklaan ystäville.
Aamupalaksi sitten tänään oli ylijääneistä tarpeista laadittava mukavat leipäset. Paahdoin ruispuikulaa jonka päälle kasasin vuonankaalia ja priiskottelin oliiviöljyä päälle. Toiselle leivälle paistoin pari siivua pekonia, toiselle taas laitoin maan mainiota Herkkunuotan inkivääri-lime graavilohta, molemmille leiville sitten viiriäisen munia uppomunina. Päälle kumpaankin sitten herneenversoja ja tietenkin savumaldonia ripaus suuntaan jos toiseenkin. Kerrassaan mainioita olivat.
Seuraavana päästäisenä sitten jotain vallan muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti