Piti taas mukamas olla kelien suhteen niin mukava viikonloppu, toisin kävi. Kylmää, rakeita, vettä ja ties mitä tuli taas ovista ja ikkunoista. Jäi peltokatselmus, jäi luontoretki. Pellon osalta kuitenkin aloin aktivoitumaan että tein jo paperille periaatepäätöksen ja suunnitelman tämän vuoden tuotteista. Pottua paria lajia pitää olla, sitten toki papua pariakin erilaista, sipulia nyt ainakin kolmea sorttia. Ja tarkoitus oli yrttinurkka tuonne alueellekin rakentaa. Ans kattoo kui äijän käy.
Piti tekemäni lauantaina porsaan kyljyksiä joiden lisukkeeksi haudutettua punakaalta, tästäpä se ongelma sitten kehkeytyikin. Punakaalta ei ollut suurimmassa osassa paikkakunnan isoimmissakaan marketeissa, olin lähellä vaipua epätoivoon kunnes neljännestä käymästäni kaupasta, pikkuinen koomarketti, piti hyllyssään tätä herkullista tuotetta. Kaalin suikaloin ja heitin pannulle suikaloidun sipulin, hunajan, mausteiden, balsamicon ja omenasuikaleiden kaveriksi. Sai siellä sitten reilun tunnin hikeentyä. Porsaan kyljyksen maustoin perinteisesti ropsauksella mustaa pippuria ja suolaa, himpun verran timjamia ja valkosipulia. Ja tietenkin voilla paistoin. Kertakaikkiaan hyvää tuli. Jälkkäriksi taas pannacottaa, suklaapannacottaa tällä kertaa. Alkupalaksi laadin vaatimattoman vadin Paavo-ruisleipää, päälle keitettyä munaa viipaloituna sekä jokiravunpyrstömajoneesia.
Porsaankyljys punakaalilisukkeella, pannulla pyörähti myös kirsikkatomaatit ja kevätsipuli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti