torstai 17. heinäkuuta 2014

In memoriam Jyrki Malmila

Lomanvieton rikkoi taannoin perin surullinen uutinen hyvän ihmisen ja vanhan ystävän, Jyrki Tedi Malmilan poismenon myötä. Uutinen hiljensi bunkkerin kesävieton, mutta lopulta Jyrkiä muistellessa tuli se hänelle niin ominainen hyväntuulisuus, positiivisuus ja vanhat anekdootit mieleen. Räkätystä unohtamatta, enpä kenenkään kanssa ikinä niin hyviä nauruja saanut kuin hänen kanssaan. Ehkäpä hän musiikki-ihmisenä ja taiteilijasieluna nyt räkättelee muissa ulottuvuuksissa, soittelee kitaraansa ja huudattaa Voxiaan. 

Kyllä sitä aikuinen mies täälläkin murtui.


2 kommenttia:

  1. Tämä kyllä pysäytti. Viimeksi kun miehen näin, oli Jykä yhtä sanavalmis kuin aina ennenkin. Hienoja hetkiä yhdessä koettiin vuosien mittaan. Oli maisteri Malmila mies jota ei unohda koskaan.

    VastaaPoista