Vuoden ensimmäinen viikonloppu

Meni sitten kaiken kaikkiaan perin rauhallisesti ja ranskalaisen menun vallitessa sekä perjantaita, jonka tarjoilut tulivat yllättäen ja pyytämättä. Taasen lauantain menua olin suunnitellut jo muutaman päivän, odotettavissa kun oli ruokavieraitakin. Tässä lähdin rohkeasti sinne minne en koskaan aikaisemmin ollut mennyt, eli periaatteessa ihan tuntemattomien reseptiikkojen pariin. Alkupalaksi olin ajatellut Fran Werden maan mainiosta Bistroruokaa kirjasta Rhône - Alpes alueen reseptillä uunissa paistettua luuydintä, Os à moelle rôti. Tätä en sitten ihan kirjan mukaan tehnyt, siinä oli vain niin että nuo kiekot pannaan uuniin ja that's it. Ripottelin hieman savumaldonia ja timjamia kunkin kiekon päälle ja tuikkasin ne uuniin. Uunista otettuani ne pois laitoin vielä pikku hipsauksen silputtua persiljaa päälle kyytipojaksi. Näissähän oli ihan jännä koostumus ja maku hyvä. Olisi toki voinut hieman laittaa vielä mustapippuria päälle, sen teen seuraavalla kerralla. Oli siis kertakaikkisen helppo ja maukas alkupala, sekä ennen kaikkea edullinen. Suosittelen tätä maistettavaksi.

Pääruoaksi sitten tein ankkaa appelsiinikastikkeessa, canard à l'orange, tämän nappasin taas Hansin opuksesta. Hyvää, jopa erinomaista tuli, joskin tässä kohtaa yksi rintafile per syöjä on liikaa. Riisiä oli myös himpun verran, ajattelin ensin puy linssipedille nämä laittaa, vaan en sitten malttanut.

Jälkkäriksi samaisen opuksen reseptiikalla tein crepes suzetten, jostain halvatun syystä en vaan saa siitä tarpeeksi ohutta enää. Olisko ollut liian pieni pannu? Vinkkejä? Pitänee Gordonin crepes ohje kaivaa esiin, sillä aina tuli ohkaisia lättyjä.

Ankanjötkäleet

Os à moelle rôti

Syötyinä... hyviä olivat

Ankka valmiina, tulipa tyhmästi pantua esille. Mutta maku lienee tärkein

Crepes Suzette vaniljajädellä

Eilen oli pakko taas tarkastella ruokavaliota terveelliseen suuntaan. Terveellisempään noin niinkuin hivenaine mielessä. Mielessä poukkoili jauhemaksakastike jonka siirsin mielestäni syrjään sillä kaupassa käyskennellessäni mieleen juolahti broilerin maksa, ja sitähän ostin sekä myös tein kastikkeen keitettyjen perunoiden kylkeen. Reilusti sipulia, sitten maksanpalat pannulle, meiramia, mausteet, jauhoja ja pyöritys. Vettä päälle, vähän fondia ja tämä oli valmis. Niinno, kourallisen vielä minietikkakurkkuja rykäisin jengiin. Tänään kun tätä lounaaksi sitten söin tuli mieleen että pikku teelusikka tai pari dijonia olisi ollut myös hyvä lisä tässä. Sitä kun ei sorvin ääressä sitten ollut saatavilla, laitoin Tapolan puolukkasössöä jota olin pullon mukaan varannut varoiksi. 

Piti kuulemma eräälle taholle näyttää miten Gordonin kuuluisaa prässättyä possunkylkeä tehdään. Ties koska senkin kimppuun ennättää, lauantaina ei ennätä varmaankaan.