Bunkkerin Yrtit: Päiväretki Helsinkiin

Kun työnantajalta niin höövelisti sai ylimääräisen palkallisen vapaapäivän niin pitihän se hyödyksi käyttää jollain tavoin. Piti ensin suunnata Tampereelle, mutta mieli muuttui Onnibussin aikataulujen myötä ja nokka päätyi kohti Helsinkiä. Reissu oli matkojen osalta edullinen, en ihan päivän ensimmäisiä lippuja sitten saanut mutta alta kahden kympin menopaluu kustansi. Edullista retkeilyä. Päivän ohjelmaa en sitten suuremmin suunnitellut, Foreca ja Ilmatieteen laitos oli maalannut melkoisia uhkakuvia perjantaille. Ukkosta, vettä ja vanhoja ämmiä äkeet selässä taivaalta. Tai ainakin siihen suuntaan. Vettä ei tullut, jos kohta ei päivällä aurinkokaan paistanut. Jossain osaa Helsinkiä oli vettä kuitenkin satanut sillä välin kun lounas tuli _*nautittua*_, Fredrikinkatu ainakin oli kauttaaltaan märkä. Ensimmäisenä tuli käytyä niin paljon kohistussa Temppeliaukion kirkossa, vaikken hengenmiehiä olekaan. Eipä tuo säväyttänyt, japanilaisia kuhisi paikassa kuin muurahaisia, kuten muitakin turisteja itseni mukaan lukien. En kuhissut.

Tuon jälkeen oli odoteltava lounasta sillä olin tilannut Farangista pöydän lounaaksi. Menu oli toki jo muuttunut aikojen saatossa mutten voi haukkuakaan - päinvastoin. Ruoka oli valtavan hyvää. Itse en ole käynyt kaukoidässä eikä ole kauheasti innostusta mennäkään eikä ruokamaailma sieltä suunnalta ole kovasti houkutellut. Toki on tullut syötyä ja tehtyä niin kiinalaista kuin japanilaistakin ruokaa, sekä siltä suunnalta satunnaisesti muitakin, mutta ei sellaista kiimaa sen perään ole syntynyt. Kuitenkin televiisorista on tullut katsottua tuota Tomin Keittiössä sarjaa (ja tallennettua ne), tehtyä hänen reseptiikallaan useita erilaisia ruokia ja kun niihin siten tykästyi niin oli pakko päästä paikan päälle syömäänkin. Michelin tähtiä Farangilla ei liene mutta Bib Gourmand kuitenkin.

Grillattua karitsan karetta ja mustariisietikkaa

-thaiyrttisalaatti ja orgaanista kookosöljyä

Tätä olisi syönyt enemmänkin. Aivan järjettömän hyvää!

Salaatti vihreästä mangosta ja käsinkuorittuja rapuja

-vihreä nahm jim dressing, thaibasilikaa

Tämäkin oli erinomainen, erilainen makumaailma mihin on tottunut

Vasikanposkea "Seremban"

-pitkään haudutettua vasikanposkea, aromaattinen chililiemi, minttu-itusalaatti

Tämä oli jackpot! Tämä resepti pitäisi saada ongittua jostain. Annos oli valtava.

Vihreää currya, vihreää parsaa

-sokeriherneitä, thaibasilikaa, kookoskermaa

Hyvää joskin curry peitti parsan maun aika tehokkaasti. Olisi pitänyt enemmän laittaa riisiä... anteeksi liisiä lautaselle.

Xoco Waan

-maapähkinäsuklaata, karamellisoitu valkosuklaakreemi, tummaa suklaata, balilaista vaniljajäätelöä

Tämä se kruunasi kokonaisuuden.

Ei voi kuin kehua. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa jollei ole tuttu näiden makujen kanssa. Myös ravintolan henkilökunta oli ystävällistä ja asiantuntevaa, jokainen annos selitettiin tarjottaessa. Muutenkin tarjoilu oli hyvässä tahdissa, ei liian nopeaa eikä hidasta. Hinta oli todella edullinen myös.

Suosittelen jos tahtuu tutustua itäaasian makuihin kunnolla, tämä siis ei ole pelkkää chilin/inkiväärin ruikkimista joka paikkaan ylimaallisesti.

Lounaan jälkeen kulkeuduin ennalta suunnitellusti Fredalle Chez Marius keittiöpuotiin. Olipa pieni kauppa täyteen ahdettuna kaikkea kivaa. Retkipäivä oli kuitenkin vasta aluillaan joten en sieltä sitten ottanut pannua jota GC:n jäsen M suositteli, enkä hyllyllä keikkunutta edullista mutta jykevän oloista mortteliakaan. Tyydyin ostamaan kuuden hengen setin amuse bouche lusikoita. Ihan kivat. Ovat tollasia vajaan vaaksan mittaisia.

Retken pääosio suuntautui Suomenlinnaan, siellä en ole muutamaan kymmeneen vuoteen käynyt. Viime kerralla kävin siellä joskus vuonna -87 ohjusveneellä. Oli muuttunut, josko en niin kauas taakse selkeästi edes muista. Ei ole vielä dementia kirkastanut ajatusta.

Keli oli sukkela, sumua ja sen semmoista, eipä kuitenkaan onneksi satanut. Tuolla sitten mukulakivillä kävelin Vanseillani, perkele että nilkat muljahteli ja oli koivet kipeät. Rautapohjasaappaat tuolla pitäisi olla. En jaksanut Kuninkaan portille kävellä ilmeisistä syistä, tyydyin kyyläämään sitä paria ekaa saarta, kävin Sotamuseo Maneesissa joka oli hintalaatu suhteeltaan kehno, Vesikkoa tuli käytyä kyyläämässä ulkopuolelta. En malttanut ängetä sisään, ei paksua miestä ahtaisiin koloihin pidä tuuppaaman. Vesikko rakennettu tuossa kolmen kivenheiton päässä Grichton-Vulkanilla joskus 1930 tuntumissa. Laatu näkyy.

Olipa tuo Suomenlinna muutenkin jyhkeän näköinen. 103 tykkiä vai miten se meni, saaren tai pikemminkin saarien muotoon muutettu taistelulaiva. Eipä tuonne olisi aikalainen jalkaväkikään voinut hyökätä menestyksellä.

Komeita taloja siellä on myös, ja julmetun kokoinen kirkko. Kesämmällä tuo saattaisi olla kivakin paikka käydä.

Sotamuseo Maneesista... soppatykki - se tärkein tykki ikinä :-)