torstai 6. joulukuuta 2012

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Tätä päivää joka vuosi odottaa, ei sillä että tulisi lisää rautaa kaulukseen saati peltikunniamerkkejä, vaan sillä miten Gerdin veljeskatraan jäsenet jaksavat tulla ja toimia Presidentin linnaan. Tässä katraassa kun Mannerheim ristiä taisi olla kaksin kappalein ja Vapauden ristejä enemmänkin. Siis suomalaista sankaruutta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Tänään vietettiin iltaa Maskun Kartanolla itsenäisyyspäivän merkeissä kotimaisin tuottein ja peripohjalaisin tunnelmin. Marskin ryypyllä ilta alkoi, vorschmack oli jäntevä pääruoka joka sopi iltaan kuin nakutettu. Ensimmäistä kertaa eläessäni tätä herkkua maistoin, taidan tätä settiä alkaa itsekin tekemään. Maku sopi suuhuni täydellisesti, santsasin. Asia mitä en yleensä tee ensinkään. 
Toki oli myös puitteet ensiluokkaiset, kattaus oli kaunis, kuin myös tunnelma. Alkuruokana oli minulle uusi versio sienikeitosta, suppilovahverosta tehty hyvin maittava keitto joka oli sherryllä maustettu. Olisin syönyt sitä enemmänkin, Fazerin valkosipulisavustetut ruisnapit olivat mainio lisä tälle keitolle.
Vorschmack taas puikulan, punajuuripikkelsin, jugurtin ja pikku kurkkujen yhdistelmälle. 
Jälkkärinä sitten saatiin herkutella karpalopannacotalla. Tai karpalopirkkacotalla. Makuasia. Kirpeää ja pahuksen hyvää oli emäntä laatinut. 
Hyvän...Erinomaisen aterian ja viinien jälkeen siirryimme toki seuraamaan Linnan vastaanottoa, sielläpä niitä vasta hauskoja tilanteita tulikin eteen. Odotin koko illlan meidän Paavoa. Ja olin sitten ns palaverissa kun Paavo ja Vuokko tulivat pelipaikalle eikä kukaan hälyttänyt. Mutta Eija-Riitta Korhola oli upea. Kuten myös Sarkomaakin. Sanottakoon kuitenkin että oli meidän Sirkka-Liisa oli juureva ja vallan upea kuitenkin.

Hyvät herrat, upseerien malja. Marskin ryyppy!


Vorschmack tekeentyy


Kattaus, ei palanut päreet


Upea kattokruunu, lähes kuin Hintsan tilalta


Uskomattoman hyvä suppilovahverokeitto


Kylkeen erinomainen italialainen viini


Pääruoka tarjolla


Ja lautasella pelkkää hyvyyttä!


No toinenkin pullo hyvää viiniä avautui


Jälkkäri kruunasi aterian. 


Vorschmack janottaa. Vieläkin on jano. Enpä osannut varautua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti