Pitkä lyhyeltä tuntunut perjantai

Jälleen kerran Gourmet Club kokoontui hyvän ruoan ja viinien ääreen, vieläpä onnistuneesti. Illan teemana oli, kuten pitkä perjantai lienee jonkin saagan mukaan, verinen. Verta pakkiin siis. Taas joutui havaitsemaan tieskö jo monennenko kerran saman ilmiön, aina kun jäsen M on tänne kutsuttu niin televiisorista tulee Ruotsin kuningasperheeseen liittyvää ohjelmaa koko päivä. Aivan ensimmäisellä kerralla vuosia sitten soittelivat tätä tunnaria jossain Tukholman kirkossa kun Viccan sai Dänin. Vai mitenpäin se meni. Joku sai jotain jossain. Kenties se oli isäpappa Kalle-Kustaa joka sai baarin takahuoneessa jotain? Sama se.

Juhlakaarti sai eilen kuitenkin tämän menun.

Piti alunperin tehdä toast skagen kun kerran alkuviikosta saaristolaisleipäkin tuli sille tehtyä. Suolatta. Kävin Murun reseptiikalla tämän kimppuun, olikin oiva valinta. Ihan eri makumaailma kuin se perinteinen raskaahko smetana punasipuli dijon tilli yhdistelmä. Tässä oli kurkkua, majoneesia, konjakkia, muutama tippa tabascoa ja sitten toki rapua. Rapuja Murun reseptissä oli kahtaa sorttia muttei ollut saantia esim lumirapujen lihoille joten koko settiin käytin sitten ihan katkarapua. Majoneesia tein toissapäivänä - liian vähän! Kerrankin, yleensä sitä aina jää liiaksikin ja saa viikon syödä ja piilottaa sitä joka paikkaan. Tällä kertaa tein liian vähän, en ajatellut nokkaani pidemmälle, sitä kun meni pääruoan kuorrutteeseen suurin osa. 

Jätin sitten kurkuista kaapimatta sen vetisen keskiosan pois ja skagenista tuli lopulta niin juokseva että päätinkin sen sitten tarjota ryyppynä lasista jonka pinnalle laitoin lohen mätiä. Jännä juttu että tässä lasissa kun olivat odottamassa vieraita jääkaapissa sen reilun puoli tuntia, shotti jämähti eikä mennyt yhdellä eikä kahdella mutta kolmannella sitten alas. Hyvää se silti oli. Tänään aamulla tätä maistelin sitten lisää...

Amuse

Toissailtana tekemäni mustamakkara eli boudin noir ei ollut ollenkaan huono. Sain sen paistettua ja kylkeen rakentelin puolukasta ja karpalosta perinteisen riistakastikkeen. Tuoretta meiramia käytin reseptiin yhden puskan ja kuivattua himpun verran. Olisi saanut olla enemmän. Ja ehkäpä hienoksi pilkottua ja paistettua pekonia? Suolaa nyt ainakin. Meni se näinkin. 

Pääruoka hauki oli illan kohokohta ja ilmeisesti kaikkien suosikki, sen verran vuolaita kehuja se sai pöydän ympäriltä. Kyseessähän oli ravintola Mamin chefin Marko Rauhalan resepti haukimurekkeesta jota olen nyt useampaan kertaan tehnyt. Koskaan en kyllä ole skånenperunoita tehnyt mukaan, tällä kertaa valjastin jäsen M:n tekemään beurre blancin annoksen kylkeen. Se kannatti, kastikkeesta tuli vallan mainio, jopa erinomainen! 

Jälkkäriksi rakentelin jo toissapäivänä setin jossa pohjimmaisena oli brandyssä ja vahvassa sokerissa keitettyjä vadelmia hyydytettynä kerroksena, sitten sen päälle vahva cappuccino pannacottakerros a la Tomi Björck, koko komeuden päälle kotimaista karpaloliemi plus yksi karpalo sellaisenaan happoa tuomaan. Eipä näitäkään kuppeihin jäänyt kuleksimaan.

Illan viinitarjoilu oli tämän tyyppinen, lisäksi oli Etelä-afrikkalainen Rijk's hanapakkaus joka paljastui vallan mainioksi seurusteluviiniksi. Ei huono. Alkupalan eli boudinin kaveriksi oli tuota vasemman laidan ranskalaista, joka oli laivalta, kallis ja aika vaatimaton kaveri loppujen lopuksi. Pääruoan kylkeen rykäistiin tuo Thill's pinot blanc mikä oli haukimurekkeen kylkeen happoisuudessaan täydellinen kaveri.

Jäsen M toi Duriuksen joka oli kyllä mielestäni illan paras viini täyteläisyydessään, pelihetken kaveriksi. Sanomattakin lienee selvää kuka pelit(Qube Bon Appetit) voitti.

Aamulla oli sitten aika tiskata eilisen astiat, pari koneellistahan sitä tuli. Mikäs tässä on uudella tekniikalla toimia. Ja aamupalaksi muodostui kuppi kahvia, itsetehtyä saaristolaisleipää ja tätä Murun skagenia...

Olisi varmaan Paavollekin maistunut!

Hyvää Pääsiäistä!